Myyttistä yhteisyyttä

Aloitetaan hyvällä uutisella: kaikilla suomalaisilla on ensi vuonna käytössään enemmän uutta rahaa kuin tänä vuonna. Sitten tärkeä täsmennys: nuo rahat kiertävät samoissa käsissä kuin ennenkin.

Euroopan keskuspankki EKP uusii vaiheittain kaikki käytössä olevat eurosetelit. Setelit lasketaan liikkeeseen arvojärjestyksessä usean vuoden aikana. Ensimmäiseksi saadaan toukokuussa uusi viiden euron seteli. Sen ulkoasu paljastetaan tammikuun alkupuolella.

Uutta setelisarjaa kutsutaan Europa-sarjaksi, koska sen vesileimassa ja hologrammissa on kreikkalaisen mytologian Europa-neidon kasvokuva. Uudistuksessa on panostettu erityisesti turvatekijöihin, sillä setelien väärentäminen on lisääntynyt väärentäjien menetelmien ja laitteiden kehittyessä. Uusien setelien pitäisi olla myös nykyisiä kestävämpiä.

EKP:n pääjohtajan Mario Draghin mielestä Europan kasvokuva sopii erityisen hyvin uusiin euroseteleihin, sillä neito yhdistää setelit Eurooppaan maanosana.

Uusien setelien koe-eriä painettiin jo viime vuonna. Eri setelien väritys pysynee ainakin pääosin nykyistä vastaavana ja myös kuva-aiheet liittyvät tiettävästi edelleen Euroopan eri aikakausiin ja tyylisuuuntiin.

Nykyiset eurosetelit otettiin käyttöön vuonna 2002. Vanhoja vitosia Suomessa on kierrossa noin 20 miljoonaa kappaletta. Ne ovat käypää valuuttaa vielä vuosia, vaikka tavoitteena on, että vanhat setelit korvautuisivat mahdollisimman pian uusilla.

Kaikkiaan liikkeellä on lähes 15 miljardia yksittäistä eri kokoista euroseteliä, joiden yhteisarvo on lähes 890 miljardia euroa. Arvolla mitaten noin 20–25 prosenttia euroseteleistä on käytössä euroalueen ulkopuolella.

Nykyiset eurosetelit luotiin suunnittelukilpailulla, johon saivat osallistua vain setelisuunnittelun ammattilaiset. Kaikkiaan voittoa tavoitelleita versioita oli 44. Kisan voitti itävaltalainen graafikko Robert Kalina.

Kilpailulla oli tarkat säännöt. Teemoja oli kaksi: Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat sekä vapaamuotoinen, abstrakti ja moderni aihe. Setelien koko ja yleisväri oli määrätty, samoin yhtenäinen, väärennöksiä estävä tunnusmerkistö.

Kalina kertoi aikoinaan Keskisuomalaisen haastattelussa, että eniten ongelmia aiheutti kaikenlaisten tiettyyn EU-maahan viittaavien kansallisten tuntomerkkien kielto. Seteleissä ei saanut näkyä esimerkiksi Eiffel-tornia tai Kölnin tuomiokirkkoa. Kuvien tuli kertoa Euroopan tyylisuunnista vuosisatojen aikana, mutta kuitenkin symbolisesti kaikkia EU-maita yhdistävästi.

Kaikki nykyisissä seteleissä esiintyvät portit, ikkunat ja sillat ovat siis Kalinan mielikuvituksen tuotetta. Hänen piti suunnitella kaikki aiheensa niin, etteivät ne muistuttaneet mitään olemassa olevaa historiallista kohdetta. Silti niiden piti kertoa Euroopassa vallinneista rakennustyyleistä: renessanssista, barokista, jugendista.

Jos siis uusien seteleiden Europa-neito on myyttinen hahmo, myös vanhoista seteleistä piirtyvä Eurooppa on suuri illuusio. Sitä samaahan alkaa monien mielestä olla jo koko Euroopan unionikin.