Näin käy asuntokauppa!

Asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet ja asuntomarkkinat lähes hyytyneet. Näin on meille isoin uutisotsikoin vakuuteltu jo vuoden verran. Keskimääräiset tilastot eivät ole kuitenkaan koko totuus.

Kuulin äskettäin esimerkin päinvastaisesta: pieni yksiö Jyväskylän keskustassa vietiin suorastaan käsistä. Vakain mielin liikkeellä olevia ostajaehdokkaita oli useita. Kahden ostajan kesken syntyi suorastaan kilpailu siitä, kumpi asunnon saa. Voittajaksi selviytyi henkilö, joka maksoi tonnin pyydettyä hintaa enemmän.

Ostajat oli saatu liikkeelle yhdellä pienellä Keskisuomalaisen rivi-ilmoituksella.

Sijoitusasuntoja omistavat jyväskyläläiset eivät luultavasti kauheasti hämmästele edellä kuvailtua tapausta. Suomen Vuokranantajat ry teetti äskettäin Pellervon taloustutkimuksella selvityksen, jossa etsittiin parhaat kaupungit asuntosijoittajan näkökulmasta. Tutkimustulos kertoi Jyväskylän olevan vuokra-asuntosijoittajille yksi parhaista koko maassa. Jyväskylän lisäksi kärkikymmenikössä olivat Tampere, Seinäjoki, Vaasa ja Lahti.

Listan peräpäähän jäivät Kajaani ja Kouvola. Kaupunkien vertailussa oli huomioitu vuokratuoton ja arvonnousun lisäksi useita tekijöitä kuten väestönkasvu, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen muutos ja opiskelijoiden osuus väestöstä.

Tutkimuksessa oli ennakoitu asuntojen hintojen kehitys kaupungeittain vuoteen 2017 asti. Syyskuussa ilmestyneen asuntosijoittamista käsittelevän Osta, vuokraa, vaurastu -teoksen kirjoittaneet jyväskyläläislähtöiset asiantuntijat Joonas Orava ja Olli Turunen kuitenkin muistuttavat, että hintojen ennustamiseen kannattaa suhtautua suurella varauksella.

Asunnon ostoa ei kannata suunnitella arvonnousuun pohjautuen vaan ensisijaisesti on katsottava vuokratuottoa. Lisäksi on varmistuttava, että kaupunki on kasvava. Näivettyvässä kylässä asunnon arvo romahtaa nopeasti, mikä on nähty monessa väestökatoa potevassa pikkukaupungissa.

Jyväskylä säilynee asuntosijoittajien kultamaana vielä pitkään, sillä opiskelijoiden osuus kaupungin väestöstä ei näytä olevan onneksi ainakaan suuresti hiipumaan päin. Lisäksi opiskelijat muuttavat nykyisin kotoa mieluiten suoraan yksiöön, kun vielä parikymmentä vuotta sitten soluasunto oli ihan kelpo vaihtoehto jopa koko opiskeluajaksi.

Asumismukavuutta arvostetaan niin paljon, että neliöiden vuoksi ollaan valmiit paiskimaan kovastikin töitä opiskelujen ohessa. Jos vanhemmat eivät asumista maksa, näin on pakko tehdä, sillä opiskelijan parisadan euron asumistuki ei yksityisillä markkinoilla riitä kattamaan edes puolta kuukausivuokrasta.

Nykyisin opiskelija-asunnotkin rakennetaan yksiöiksi ja pääasiassa kaupunkien keskustoihin. Lähiöiden opiskelija-asuntoihin kun ei ole imua.

Aika entinen ei enää palaa, mutta silti en voi muistelematta omia opiskeluaikoja 1980-luvun alussa Tampereella. Jaoin parinkymmenen neliön huoneen toisen opiskelijatytön kanssa. Samaa keittokomeroa ja kylpyhuonetta käytti kanssamme viereisen soluhuoneen kaksi tyttöä. Tähän tyydyimme, kun emme osanneet paremmasta haaveilla.

Uusimmat

Kolumnit

Lyhyet

Pakina: Taksin jäljet voivat paljastaa tontun käyneen

Kolumni: Konserni sinä olet tähti

Normeja purettu ja talous pantu kuntoon

Sankari on päätynyt pahaan pulaan

Ensin syvä hiljaisuus, sitten pitkä litania

Vuoden kostein juttukeikka

Kolumni: Itsenäisyyspäivä on oikea Älä osta mitään -päivä

Kolumni: Kolmen kuukauden ihmissuhdekoe

Kolumni: Tarvitaanko Putouksen yhdettätoista kautta?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.