Näkökulma: Mitä vaan voi tapahtua, kun presidentit tapaavat

Jännitys tiivistyy, kun Helsinki on tänään käytännössä koko maailman katseiden kohteena. Järjestelyiden onnistuminen on Helsingin ja Suomen maineen kannalta tärkeää, mutta ennen kaikkea jännitys kohdistuu tietenkin itse päätapahtumaan.

Presidentit, Venäjän Vladimir Putin ja Yhdysvaltain Donald Trump, kohtaavat ensimmäistä kertaa virallisesti.

Siinä tulikin mainittua lähestulkoon kaikki, mitä kokouksesta etukäteen varmasti tiedetään. Kumpikin valtionpäämies on tunnettu arvaamattomuudesta.

Putinin on sanottu olevan maailman vaikutusvaltaisin mies, sillä hän on vuosien varrella onnistunut keskittämään vallan itselleen ja ajamaan opposition erittäin ahtaalle. Entisen KGB-agentin älyä ja strategista taitoa tuskin vähättelee kukaan – tai hänen häikäilemättömyyttään.

Trump puolestaan melskaa sosiaalisessa mediassa kuin uhmaikäinen eikä käyttäydy juuri sen hillitymmin julkisissa esiintymisissäänkään. Meno on niin lennokasta, että on vaikea tietää, onko Trump hullu, tyhmä vai kenties omaa agendaansa piilotteleva nero. Itsehän hän on julistautunut ei pelkästään neroksi, vaan vieläpä erittäin vakaaksi sellaiseksi.

Reutersin mukaan Venäjällä pidetään virallista tapaamista itsessään voittona Vladimir Putinille. Toisaalta vain joka kolmas venäläinen odottaa tapaamisen tuovan parannusta maiden välisiin kireisiin suhteisiin, selviää venäläisen mielipidetutkimuskeskuksen VCIOM:n tekemästä kyselystä.

Putinin voitosta on puhuttu myös Atlantin toisella puolella, jossa tapaamista on ennakoitu jopa pelonsekaisin äänenpainoin.

Etenkin liberaalivaikuttajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, millaisiin diileihin Donald Trump saattaa tulla suostuneeksi. Presidenttienhän on tarkoitus tavata kahden kesken – ”ilman aikuisten valvontaa”, kuten asian ilmaisi televisiokanava NBC:lle kirjoittamassaan analyysissä Ned Price, entinen CIA:n analyytikko ja Obaman aikaisen kansallisen turvallisuusneuvoston jäsen. Myös senaatin vähemmistöjohtaja, demokraattien ryhmänjohtaja Chuck Schumer twiittasi viime viikolla, ettei Trumpin pitäisi tavata Putinia kahden.

Huolille on syynsä, sillä Trumpilla on ollut tapana yllättää jopa oma väkensä. Tapaamisessaan Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin kanssa Trump sanoi Yhdysvaltain lopettavan sotaharjoitukset Etelä-Korean kanssa. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun liittolaiset tai edes Yhdysvaltain puolustusministeriö kuulivat aiheesta.

Helsingin-kokouksen pahimpana skenaariona on amerikkalaismedian analyyseissä pidetty sitä, että Trump myöntäisi Krimin niemimaan osaksi Venäjää. Venäjä on etukäteen ilmoittanut, että Krimistä ei puhuta. Sille sopisi kuitenkin paremmin kuin hyvin, että Yhdysvallat legitimoisi vuonna 2014 tapahtuneen valtauksen. Se olisi Putinille huikea voitto ja länsimaille valtaisa shokki.

Presidenttien tapaamista varjostaa myös se, että erikoissyyttäjä Robert Mueller nosti perjantaina syytteet Venäjän vaikuttamisesta Yhdysvaltain vaaleihin. Salaliittoteoriat Trumpin Venäjä-yhteyksistä paisuvat koko ajan.

Loppujen lopuksi harva tuntuu odottavan tämänpäiväiseltä tapaamiselta mitään kovin järisyttävää. Mutta kun kyseessä ovat Putin ja etenkin Trump, mitä vaan voi tapahtua.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .