Näky tulevaisuuteen

Taantuma tekee päättäjät lyhytnäköisiksi. Valitettavasti tämä näkemys vahvistuu päivä päivältä, kun seuraa uutisia kuntien säästölistoista.

Jyväskylän kaupunginhallitus on linjannut, että ensi vuonna palveluihin ei käytetä rahaa yhtään enempää kuin kuluvana vuonna. Linjakas ja hyvin ymmärrettävä päätös siitä näkökulmasta, että tulot tippuvat rajusti.

Näinhän me yksityistalouksissakin joudumme elämään; sopeutamme menomme tuloihin.

Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla nollalinja tarkoittaa käytännössä rajua kulujen karsintaa. Resursseja pitäisi leikata peräti 600 henkilötyövuoden verran.

Henkilötyövuosi on yhtä kuin kuulevat korvat ja hoitavat kädet. Se ei ole vain laskennallinen suure, vaan oikeasti ihmisten tekemää pääasiassa hoitotyötä. Kun henkilötyövuosia karsitaan, työtä jää tekemättä.

PÄÄTTÄJÄT PISTÄVÄT tietysti toivonsa uusiin tehokkaampiin palvelumalleihin ja toiminnan tehostamiseen. Kun näitä nyky-yhteiskunnan muoti-ilmauksia kääntää selkokielelle, tehokkaammat palvelumallit tarkoittavat palvelujen karsimista tai vähintäänkin ulkoistamista. Toiminnan tehostaminen on yhtä kuin lisää stressiä perustyöntekijöille ja hyvin usein myös palvelujen käyttäjille, siis meille kuntalaisille.

Kaikkein vaikeinta on ymmärtää, mitä säästöä syntyy omaishoidon- ja lasten kotihoidontuen karsimisesta. Laitos- ja päiväkotihoito kun on monin verroin kalliimpaa.

Puhumattakaan siitä, mitkä menot vyöryvät tulevaisuuteen, kun huonommin hoidetut ihmiset voivat yhä huonommin ja työkykyisistäkin yhä useammat tippuvat kelkasta, kun eivät tule ajoissa hoidetuiksi.

Ja lapsia lykitään paikasta toiseen sen mukaan, mikä hoitomuoto milloinkin on päättäjien mielestä edullisinta.

LYHYTNÄKÖISTÄ on myös Jyväskylän kaupungin päätös rajata alle 18-vuotiaiden liikuntatilojen käyttö vain lajiliittojen alaiseen seuratoimintaan. Kun jalkapalloseura järjestää peli-iltoja, tiloista ei tarvitse maksaa. Jos harrastustoimintaa samoissa tiloissa järjestää vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistys tai 4H-kerho, tiloista peritään vuokra.

Käytännössä lajiliittojen junioritoiminta jo varhain keskittyy kilpailullisiin tavoitteisiin. Jotta porukassa pysyy, pitää sitoutua harrastamaan tosissaan. Vain liikkumisen riemusta harrastaville nuorille jää vähän vaihtoehtoja. Tätä puutetta kansalaisjärjestöt ovat Jyväskylässäkin pyrkineet paikkaamaan, mutta nyt kaupungin ahneus tilavuokrissa uhkaa lopettaa monet kerhot. Järjestöt kun painiskelevat rahapulassa, kuten kunnatkin.

Pienistä säästöistä voi koitua suuri vahinko. Ennaltaehkäisevän työn merkityksestä saarnataan juhlapuheissa ja sen taloudellisesta vaikuttavuudesta löytyy tutkittua tietoa, mutta silti päättäjien asenteet eivät muutu.

Puuttuu näky tulevaisuuteen, kun katse ulottuu vain seuraavan budjetin raameihin tai korkeintaan seuraaviin vaaleihin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.