Näpistely on ongelma

Helsinkiläinen kauppias Saku Kytölä julkaisi viime viikolla yrityksensä Facebook-sivulla videon, jolla nuori naismyyjä ottaa kiinni kaksi näpistelijää. Myyjä käyttää apunaan niin sanottua pippurisumutetta.

K-kauppias arvosteli julkaisussaan sitä, ettei poliisin antamia sakkoja voida enää muuntaa vankeusrangaistukseksi. Kauppiaan mukaan maksukyvyttömät näpistelijät saavat usein jatkaa toimintaansa rangaistuksetta. Videosta nousi kohu ja Ruokakesko käski kauppiasta poistamaan videon.

Kauppiaan viesti on syytä kuulla. Näpistelijät piinaavat myös keskisuomalaisia kauppiaita. Ksml.fi on kevään aikana toistuvasti kertonut tapauksista, joissa sama henkilö jää kiinni näpistelystä kerta toisensa jälkeen. Eräänä keväisenä sunnuntaina poliisi tiedotti kolmesta Jyväskylässä saman päivän aikana tapahtuneesta erillisestä näpistyksestä. Kaikilla kolmella tekijällä oli taustallaan useita aiempiä näpistyksiä, yhdellä jopa seitsemän vuoden aikana.

Sakkorangaistukset eivät selvästikään aina tehoa. On väärin, että seuraukset jäävät yrittäjien maksettaviksi. Myös muuntorangaistuksessa on kuitenkin ongelmansa. Sakkojen muuntaminen vankeudeksi aiheutti yhteiskunnalle suuria kuluja. Rikosseuraamuslaitoksen antamien tietojen mukaan yksi vankilavuorokausi maksoi vuonna 2011 noin 200 euroa.

Myymälävarkauksia tapahtuu yhä paljon. Oikeusministeriössä on tekeillä selvitys siitä, voisivatko sakot olla yhä muuntokelpoisia, jos sama henkilö syyllistyy sakkorikoksiin toistuvasti. Kaupan liitto on ilmoittanut kannattavansa ajatusta.

Esitystä on kuitenkin myös kritisoitu. Rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikaisen ja kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärven mukaan sakkojen muuntaminen vankeudeksi on kallista, kohtuutonta, vanhanaikaista ja vastoin pohjoismaista käytäntöä (HS 17.1.).

Asikainen ja Kuivajärvi esittävät samalla esimerkiksi hoitorangaistuksen käyttöönottoa. Sitä onkin syytä harkita vakavasti.

Yhteiskunnan on kyettävä luomaan järjestelmä, joka hillitsee näpistelyä. Asialla on merkitystä myös yleisen oikeustajun kannalta.

Kysymys oikeustajusta liittyi osaltaan myös Pihtiputaalla vuonna 2012 sattuneisiin törkeisiin ylilyönteihin, kun paikallinen miesjoukko pahoinpiteli virolaismiehiä. Keskisuomalainen haastatteli pihtiputaalaismiehiä pian tapahtuman jälkeen. Miehet kertoivat, että ”raja menee siinä seitsemännentoista varkauden kohdalla, kun kuminauha kiristyy” (Ksml 10.11.2012).

Virolaismiehet näpistivät paikallisesta kaupasta ja tapauksen nähnyt pihtiputaalaismies kutsui muita apuun. Miesjoukko käytti pahoinpitelyssä aseinaan muun muassa nyrkkirautaa ja kumipamppua. Kuudesta pihtiputaalaismiehestä kolme tuomittiin vastikään ehdolliseen vankeuteen.

Viesti on, ja sen on oltava selkeä: asian ratkaiseminen kuuluu yhteiskunnalle, ei paikalliselle harkinnalle. Yhteiskunnan on puututtava ylilyönteihin, mutta myös luotava järjestelmä, johon myös kauppiaat voivat luottaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.