Naiset töihin – palvelut kuntoon

Suomalaiset ovat tottuneet pitämään Suomea mallimaana, jossa naisten osallistuminen työelämään on esimerkillisen korkea.

Tosiasiassa tämä mielikuva on jämähtänyt vuosikymmenten taakse. Vielä 1970–80-luvuilla Suomi olikin edelläkävijä naisten työssäkäynnin edistäjänä. 1970-luvulla jopa ruotsalaiset naiset jäivät suomalaisnaisten taakse työllisyydessä.

1990-luvun lama kuitenkin muutti tilanteen. Suomalaisnaisten työllisyyden kasvu pysähtyi ja otti jopa takapakkia. Sen sijaan monissa muissa maissa naisten työssäkäynti alkoi kasvaa vahvasti.

Nyt Suomen naisten työssäkäyntiluvut ovat samalla tasolla esimerkiksi Britannian ja Australian kanssa. Ruotsi meni jo aikaa sitten ohitse.

Taantuvassa Euroopassa – ja myös Suomessa – katseet on nyt käännetty naisiin: heidän työvoimaansa tarvitaan, jotta ankeudesta noustaisiin taas jaloilleen. Ansiotyön ja hoivan yhdistäminen on jatkossa yhä polttavampi ongelma.

Ei olekaan ihme, että perhepolitiikasta on runsaassa kymmenessä vuodessa tullut Euroopan unionin sosiaali- ja työpolitiikan kovaa ydintä. Perhepolitiikka, päivähoito ja omaishoito on siirtynyt marginaalista keskiöön.

Siksi myös alan tutkimusta halutaan rahoittaa. Myös Jyväskylän yliopisto on saanut siivun EU:n rahoittamasta hankkeesta, jossa on tutkittu laajasti naisten työssäkäynnin, hyvinvointipalvelujen ja työmarkkinoiden yhteyksiä. FLOWS-hankkeen suomalaista osuutta on johtanut professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta.

Eurooppalaisen tutkimushankkeen suomalaisena kohteena on ollut Jyväskylän kaupunki.

Jyväskylässä päivähoitopalvelut toimivat hyvin, joskaan niitä ei ole suunniteltu erityisesti naisten työssäkäynnin näkökulmasta. Teppo Krögerin ja sosiaalityön professori Marjo Kurosen mukaan ei olisi ollenkaan haitaksi, jos päivähoitopalveluilla ja työvoimaviranomaisilla olisi edes jotain yhteyttä toisiinsa. Nyt hallinnot ovat eriytyneet omiksi lokeroikseen ja kukin hoitaa vain omaa tonttiaan.

Jyväskylässä – kuten koko maassa – kotihoidon tuki on etenkin matalasti koulutetuille naisille kaksiteräinen miekka: riskinä on työmarkkinoilta syrjäytyminen.

Toistaiseksi perheen ja työn yhteensovittamisessa on keskusteltu lähes yksinomaan lapsiperheistä. Yhä kasvavampi tarve kohdistuu nyt kuitenkin vanhempien ikäluokkien hoivan järjestämiseen.

Erityisesti omaishoidon ja ansiotyön yhdistäminen on Suomessa vielä lapsenkengissä. Näin on myös Jyväskylässä. Tutkijoiden mukaan vanhuspalveluja ja omaishoidon tukipalveluja ei ole suunniteltu riittävästi ansiotyöhön yhdistämisen näkökulmasta. Jotain pieniä parannuksia on jo tehty, mutta ei vielä läheskään riittävästi.

Toimivat vanhuspalvelut ovat tärkeä sosiaalinen investointi – ja tämän investoinnin merkitys on nyt nopeassa kasvussa. Tutkijat muistuttavat aiheellisesti, että vastuu omaisesta ei saa johtaa pakkoon luopua ansiotyöstä.

Valitettavasti näin monesti tapahtuu, koska työn ja hoivan yhteensovittaminen käy liian raskaaksi. Läheisestään ja omasta jaksamisesta huolta kantava hoivaaja päätyy usein luopumaan ansiotyöstä. Näin ei pitäisi olla.