Nappisilmäinen narttu sen teki...

En ole koskaan ollut ihastunut saman sukupuolen edustajaan. Nyt näin on päässyt käymään. Kohde on nappisilmäinen, nelijalkainen narttu.

Ilotulitteissa ja ampuma-aseissa käytetyn, nopeasti palavan aineen mukaan nimetty, täysin musta Ruuti-koira muutti tuttavaperheeseen viime kesänä. Kun ensimmäisen kerran kohtasimme, pentu juoksi minua kohti hampaat irvessä. Se tosin johtui vaan siitä, että vikkelästi pinkovan pennun vauhdissa ei edes painovoima pysy mukana. Löysähköt huulet nousivat juoksun aikana ylös, etuhampaat näkyivät ja näytti siltä kuin koira olisi hymyillyt.

Osoitan omaa kiinnostustani Ruutille rapsutuksin ja silityksin. Se vastaa heiluttamalla häntäänsä iloisesti ja kaluamalla epäkiitollisesti sormiani.

Aina kun tapaamme, se karvaisempi meistä päästää ilopissit. Uskoisin siis, että ihastuminen on molemminpuolista.

Lapsena olin erittäin allerginen astmaatikko. Jatkuva sairastelu teki vanhemmistani lähes hysteerisiä. Esimerkiksi koulussa minua kiellettiin istumasta oppilaan vieressä, jolla oli kotieläimiä. Aina kun tuli pienikin nuhan alku tai yskä, se tiesi yön yli kestävää sairaalareissua.

Allergiatestit osoittivat suurinta ärsytystä koirien, kissojen ja hevosten kohdalla, vähiten allergisoivat lehmä ja sika.

Vanhempieni undulaateille piti etsiä uusi koti syntymäni jälkeen ja takiani muutimme kaupungin vilinästä raikkaamman ilman rivitalolähiöön.

Lisäksi lääkäri oli vahvasti sitä mieltä, ettei niin allergista pikku-Pipsaa voi edes laittaa päiväkotiin. Tästä johtuen äitini opiskeli perhepäivähoitajaksi ja hoiti minut, kaksi veljeäni ja kymmenien muiden perheiden lapset meillä kotona.

Allergiat helpottivat onneksi teini-ikäisenä. Lukuisten urheiluharrastusten ansiosta keuhkojen kapasiteetti on nyt vahvempi kuin koskaan.

Hyvin sairaasta lapsesta kasvoi lähes terve ihmisyksilö, mutta läheisiini sairastelukierre on jättänyt syvät jäljet. Esimerkiksi yli 80-vuotias mummoni toruu yhä 30-kymppistä tyttärentytärtään, jos satun silittämään ohikulkevaa koiraa. ”Älä nyt ainakaan hiero silmiä niillä samoilla käsillä”, huolehtivainen mummo saattaa puuskahtaa.

Astma oireilee ajoittain, kun eläinhilse pääsee pölyämään. Poikkeuksen tekee luppakorvainen ja kippurahäntäinen Ruuti. Lienee sanomattakin selvää, että tämä vain lisää ihastumisastetta – potenssiin sata.

Jos elämä menisi niin kuin elokuvissa, eläinallergiani parantuisi täysin ja voisin perustaa kennelin. Todellisuudessa nappisilmäinen Ruuti toimii luonnonmukaisena sietokyvyn kasvattajana, koska täysin allergeenitonta koiraa ei ole. Se on erittäin eläinrakkaalle ihmiselle kohtuullisen iso pala nieltäväksi.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen avustaja ja vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.