Nisulasta Porvoon Bosgårdiin

Keski-Suomessa on vähän asioita, joiden taustalta ei löydy tavalla tai toisella piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt (1810-1893). Jyväskylässä palanut Jyvälän setlementtiopiston talo oli Schildtin suvun historiaa.

Piirilääkäri Schildt oli myös yritteliäs talousmies. Jyväskylän Säästöpankin johtajan suhteita ja asemaa hyödyntäen hän osteli maita maalaiskunnan puolelta ja kokosi niistä 900 hehtaarin maatilan.

NISULAN isännäksi tuli 1880-luvulla piirilääkärin nuorimmainen, oikeustieteen ylioppilas Jalo Aatos Viini Wilhelm Schildt (1864-1939). Piirilääkäri kirjoitti pojalleen, että saat Nisulan, jos maanviljelys kiinnostaa. Oikeustieteen opinnot päättyivät siihen ja Aatos Schildtistä tuli innokas maanviljelijä, vuodesta 1924 maanviljelysneuvos.

Aatos Schildtin isännyyden aikaan Nisulan päärakennus laajennettiin suunnilleen siihen asuun kuin se nyt kaupunkilaisten muistiin jää.

Nisulasta kehitettiin karjatila, joka isäntä oli monin tavoin edistämässä Keski-Suomen maanviljelijöiden yhteistoimia. Hän oli ennen muuta innokas osuustoimintamies.

NISULAN palossa tuhoutui kappale Keski-Suomen Osuuspankin historiaa. Talon tuvassa perustettiin 16. elokuuta vuonna 1903 Nisulan ja Syrjälän Osuuskassa. Se oli lajissaan Keski-Suomen ensimmäinen.

Vuosikymmenien mittaan kassasta kasvoi merkittävä pankki, keskeinen osa Keski-Suomen Osuuspankin taustaa.

Mutta Nisula oli jo 1900-luvun alkupuoliskolla kasvavan kaupungin paineessa. Talon seuraava isäntä Wolmar Schildt (1891-1962) päätti 1930-luvulla siirtää tilan talouskeskuksen Nisulan osatilalle, Kortesuolle.

Uusi päärakennus Kortesuolle saatiin vesikattoon ennen talvisotaa. Talo valmistui välirauhan aikana ja setlementti-liikkeen kansalaisopisto Jyvälä osti Nisulan talon. Vuosikymmenien mittaan talonkin nimeksi omaksuttiin Jyvälä, mutta vanhemmille kaupunkilaisille ja historian harrastajille talo oli tietenkin Nisula.

MUTTA niin kävi, että Kortesuon alue, Haukanniemen pellot ja Schildtin tilan talouskeskus joutuivat laajenevan kaupungin paineeseen. Talon seuraavan isännän Wilhelm Schildtin (1925-1998) tehtäväksi tuli tilan monivaiheinen myynti. Se oli pitkään jatkunut ja yllättävienkin käänteiden projekti.

Mutta Schildtin suku on pysynyt kiinni maassa ja maataloudessa. Schildtit ostivat jo 1950 -luvulla Porvoon läheltä Bosgårdin kartanon.

SUKUPOLVET vaihtuvat. Bosgårdissa on juuri nyt sukupolvenvaihdos. Kartano siirtyy Kaarle Schildtin pojalle Aarnelle, piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildtin pojan pojan pojan pojan pojalle.

Aarne Schildt kehittää kartanoa karjatilana. Bosgårdin 250-päinen lihakarja on charolais-rotua.

Karjatilan perinteitä on Nisulasta saakka. Aatos Schildt sai viime vuosisadan alussa Nisulan ja Syrjälän Osuuskassasta lainan siitossonnin ostamiseen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.