Nokia-suku-polven johtajien taidot on nähty

Nokian ex-johtajat touhuavat yhä siellä täällä. Heitä on useissa kurssiromahtajissa, kuten Fortumissa, Outokummussa ja Outotecissä. Ihme tai ei, näillä ammattilaisilla ei juuri ole kysyntää maamme rajojen ulkopuolella. Esko Aho taitaa olla tätä nykyä tunnetuin vientikärkemme.

Pörssiyhtiömme maksoivat tuloksistaan jopa 80 prosenttia ulos osinkoina. Vain 20 prosenttia voitoista investoitiin. Niistäkin osalla vain ylläpidetään nykytuotantoa.

Kasvun visiot ovat hukassa. Pörssiyhtiöidemme myynnit eivät ole kasvaneet enää moneen vuoteen. Omistajia tyydytetään nostamalla tuloskuntoa säästöruuvia kiristämällä. Tämä toimii suurin piirtein niin kauan, että johtaja ehtii pois alta Portugalin aurinkoon.

Säästölinja oli yleiskuva myös päättyneellä tuloskaudella. 25 suuryhtiömme joukossa tulostaan kasvattaneista yhtiöistä vain kuudella kasvu perustui myynnin kasvuun. Lopuilla tuloskasvu perustui lähinnä leipäjonon kasvattamiseen.

Mistä omistaja maksaa yritysjohdolle, jos se palauttaa omistajalle lähes koko tuloksen osinkoina, eikä kykene investoimaan tuottavasti? Korkea osinko tulokseen nähden viestii johdon uskovan omistajan sijoittavan varat paremmin.

Kvartaalitaloudessa saat sitä, mitä vaadit. Eniten työllistävien pörssiyhtiöidemme kohdalla näkyvimmät lieveilmiöt ovat lyhytjänteinen ohjaaminen ja tulevaisuuden kehittämisen uupuminen.

Säästämisen sijaan pitäisi visioida uusia markkinoita. Globaali markkinajohtajuus tulisi hakea tiedosta ja sen soveltamisesta. Kappaletavaran nikkaroinnilla ei päästä mitalisijoille, vaikka Nokia-koulun käyneet suvereenisti tekniikan ja logistiikan hallitsevatkin. Asiakkaan tulevien tarpeiden ymmärtäjiä on harvassa.

Valitettavasti suurten ikäluokkien täyttämissä hallituksissa osalla uudistumiskyky on jo ehtoopuolella. Nämä yksityiset hallintovirkamiehet ovat kannuksensa menneen maailman markkinoilla näyttäneet. Tällä tarmolla kierre alas on loputon.

Nekin yritykset, joissa olisi pyrkimystä saavuttaa globaalia ketteryyttä, törmäävät toiseen menneen maailman linnakkeeseen, ay-liikkeeseen. Yksi koulutetuimmista kansoista päästää kehitysmaatkin ohi vasemmalta ja oikealta.

Puheista huolimatta myös valtion omistajapolitiikka keskittää voimansa vanhan maailman työpaikkojen suojeluun.

Kilpailemmeko oikeasti kustannuksissa Ruotsin tai Saksan kanssa? Silloin, kun he ovat jumissa tuotannossa, he silti tekevät innovatiivisia, muotoiltuja korkean laadun tuotteita. Me taas teemme pääosin tavanomaisia ja karkean designin investointi-bulkkituotteita.

Tarvitsisimme kansallisen strategian, jossa digitalisaatio ja globalisaatio tunnustettaisiin. Tauno Matomäen viisaudesta, ettei tästä maasta kannata viedä maailmalle mitään hevosta pienempää, on päästettävä irti.

Miltä kuulostaisi vaikka uudistuminen? Uusien ajatusten nostaminen yritysjohtoon, uusien innovaatioiden ja palveluiden kehittäminen sekä sitten joskus ihan jopa niiden myyminen?

Rohkean kasvuhakuisuuden sijaan Nokia-sukupolven johtajien tavaksi on tullut kustannusten, olosuhteiden ja markkinoiden voivottelu. Miksi työelämän yt-pommi ei osu heihin?

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Raakel, myönnä että rakastat

Mitä tapahtuu,kun jättiläisetovat kuolleet?

Autoileva lähimmäinen, aikamme mysteeri

Johtajakisa katkesi kesken Jämsässä

Kolumni: Pidä vain vielä se vatupassi, ystäväni

Kolumni: Kirittärien voiton salaisuudet, niitä on neljä

Kansainvälisen koulutuksen ihannointi tekee puolikieliseksi

Kolumni: Aitaviesti on saatava olympialajiksi

Kolumni: Kumma asuu pikkukaupungissa

Bostonissa eivät mammanpojat pärjää

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.