Nopeus ei takaa tuloksia

Kymmensormijärjestelmän opettaminen lapsille koulussa säästäisi kuusi työvuotta elämästä, laskeskeli tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki (Ksml 11.3.). Vuosittain yhteiskunta säästäisi 10 miljoonan euroa, jos kansalaiset osaisivat kirjoittaa tehokkaammin – siis nopeammin – tietokoneilla. Kymmensormijärjestelmän opettamisen puolesta kerätään adressia, joka luovutetaan pian Opetushallitukselle. Opetus ehdotetaan lohkaistavan äidinkielen tunneista.

Kyseinen taito on toki kerrassaan mainio ja hyödyllinen – etenkin toimittajan näkökulmasta. Järjestelmän käyttöönotosta koituvat hyötylaskelmat ovat vaikuttavia. Nyt olisi mahdollisuus saada jopa kuusi työvuotta lisää pienellä vaivalla! Kohta eläkeiän nostamisia ei edes tarvita, koska tuottavuus nousee kohisten näinkin.

 

Vaikuttavat laskelmat ovat kuitenkin samalla hyvä huono esimerkki siitä, mistä yhdysvaltalainen filosofi Martha C. Nussbaum puhuu kirjassaan Talouskasvua tärkeämpää (Gaudeamus 2011).

Nussbaumin mukaan maailmanlaajuinen kriisi ei ole talouskriisi vaan koulutuksen kriisi. Koulutuksen kriisissä osa oppiaineista sivuutetaan, kun pyritään tavoittelemaan nopeaa talouskasvua ja lyhyen aikavälin aineellista hyötyä. Nopeisiin tuloksiin pääseminen suosii pitkälle erikoistuneita käytännön sovelluksia.

Esimerkiksi sellaisia, joilla tavoitellaan entistä nopeampaa kirjoittamista tietokoneilla.

On vain yksi ongelma: pitää olla jotain sanottavaa jota näpytellä.

Näpyttelemisen aihetta ei kuitenkaan synny ilman ajattelua.

Eikä ajattelemisen aiheita ei synny ilman oppiaineita, jotka antavat eväitä luovuuteen, kriittiseen ajatteluun ja mielikuvitukseen, Nussbaum muistuttaa. Sellaisia oppiaineita ovat humanistiset aineet ja taideaineet. Nämä ovat joutuneet yhä ahtaammalle taloutta korostavien näkökulmien puristuksessa.

 

Nussbaumin mukaan demokraattisten valtioiden tulevaisuus on vaakalaudalla, mikäli kansakunnat keskittyvät tehokkuusajattelussaan kasvattamaan pelkästään hyödyllisten koneenosien sukupolvia.

Demokratia tarvitsee liberalismin ihanteet sisäistäneitä kansalaisia, joilla on kykyä itsenäiseen ajatteluun ja eläytymiskykyä toisen asemaan. Näitä yleissivistäviä kykyjä tarvitaan talouden edistämiseen, sillä ne luovat virkeän ja vastuullisen ilmapiirin taloudenpidolle ja uusille keksinnöille.

Vastaavasti jos nämä taidot puuttuvat, käynnistetään eriarvoisuudesta piittaamattomia talouden kehittämisen ohjelmia.

 

Opiskelin kymmensormijärjestelmää itsekin seiskaluokalla. Muistan, miten parhaalle ystävälleni iski konekirjoituksen tunneilla aina puheripuli. Opettaja puuttuikin toistuvasti asiaan ja kielsi minua häiritsemästä ystävääni. Fiksua ystävääni ja minua kuitenkin huvitti epäoikeudenmukaisen kohtelun syy: ystäväni oli ns. hyvästä perheestä – ja minä en.

Mutta ei ystäväni ole syypää siihen, että en kirjoita kymmensormijärjestelmällä.

En silti usko, että maamme kilpailukyky kasvaisi ja media-ala sinkoutuisi kasvu-uralle, jos osaisin taidon hyvin enkä aina ja jatkuvasti näpyttelisi kilpailu-sanan sijaan ensin kilapilu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kolumni: Kun sukupuoli vaihtuu, nimi kuolee

Paluu arkeen joukkoampumisten jälkeen on vaikeaa

Kolumni: Täydellisessä maailmassa suuret arvokisat menisivät näin

Suuri osa meistä tekee sitä

Kolumni: Tästä syystä Ruotsissa osutaan napakymppiin, Suomessa ei

Kun koolla on väliä

Kolumni: Inarissa ei kansa liukastele

Kolumni: Elokuva ei ole pelkkää elokuvaa

Kolumni: Korkean korvamatoisuuden kappale

Avoimen väylä tulee olla tarjolla kaikille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.