Nuo seksikkäät hevimiehet

M usiikin erikoislehti Rumba on laittanut taas olennaiset asiat järjestykseen kuluneen vuoden osalta. Kotimaisten seksisymbolien top 10 on lista, johon meidän kaikkien tulee suhtautua uskonnollisella hartaudella. Ihquimpien ihmisten kuninkaallinen kärkipari on Jouni Hynynen ja Jenni Vartiainen.

Jenni Vartiaisen symboliikasta eroottisessa diskurssissa ei liene kahta sanaa, mutta Hynysen asema valtakuntamme uroksena numero yksi on tulkinnanvaraisempi. Asiaa voi kummastella jo kyseistä listaa tarkastellessa, jos siirtää silmämunansa osoittamaan sivulla kymmenen senttiä alemmaksi, missä Rumba esittelee kansakunnan henkisen tilan kannalta vähintäänkin yhtä tärkeän listan kotimaisista iljetyksistä. Tässä kategoriassa Hynynen on nimittäin sijalla 7. Okei, voimme siis myöntää, että Hynynen on keskimäärin seksikkäämpi kuin iljettävämpi, mutta kenties oikeanlainen suhtautumistapa koko asiaan löytyy itsensä herra Symbolin suusta. Radio Rockissa miehen reaktio kyseiseen titteliin oli naurunpyrskähdys, jolle voi antaa ainoastaan lisämääreen paskainen.

Muita lukijoiden märissä päiväunissa kymmenen kärkeen yltäneitä karjuja olivat A. W. Yrjänä, Lauri Tähkä, Ville Malja, Tuomas Holopainen ja Ville Valo. Iljetyksien kuningas oli Ari Koivunen, kakkosena oli Antti Tuisku ja pronssille ylsi Lauri Tähkä. Jos kysely tehtäisiin Rumban sijasta Demin lukijoille, olisivat tittelit todennäköisesti päinvastoin. Rockin ja seksin yhteydessä ei liene mitään yllättävää. Oli rokkari sitten peter-steelemäisen jyhkeä, Tokio Hotellin Bill Kaulitzin tyyliin androgyyni tyttöpoika, yrjänämäisen charmantti, Dave Grohlin tapaan ruokkoamaton rasavilli tai villevalomaisen kärsivä ja herkkä, jengi käy kuumana kuin vanha kiertuepaku kesähelteillä.

Rokkarit elävät vaarallisesti, heillä on rahaa ja asennetta sen käyttämiseen. Bileitä ja ikimuistoisia tilanteita riittää, kun kuvittelee itsensä rokkarin kanssa. Julkisuudessa rokkarista tulee sarjakuvahahmo, jonka tupakkayskä, hepoaddiktion kuihduttama habitus ja röyhkeä käytös, jolla normijamppa saisi turpaan nopeammin kuin ehdit sanoa "etsätiedäkukamäoon", muuttuvat ihailtaviksi ominaisuuksiksi.

Suurelle yleisölle musiikkia mielenkiintoisempaa ovat aina muusikoiden toilailut ja räväkät käänteet. Ville Valon kirjoittautuminen katkolle kirvoitti enemmän palstamillimetrejä kuin HIM:n Venus Doom. Nightwishistä tuli todella valtamedian puheenaihe vasta erään jäähyväiskirjeen jälkeen. Britney Spearsin laulutaidoista kirjoitetut analyysit eivät riittäisi edes esipuheeksi poptähden muista toilailuista kertovaan uutisointiin.

Listat ovat kivoja ja siksi niitä tehdään. Kun tähän lisätään seksi, niin ollaan jo jättipotin jäljillä. Rokkareiden rankkaaminen seksikkyyden perusteella on vain niin klisee. Hynysen äijämäisen magnetismin alleviivaaminen ei ole sen yllätyksellisempää kuin Manchester Unitedin menestys jalkapallossa. Listatkaa ensi vuonna vaikka hauskimmat basistit tai vuoden nerokkain sitaatti.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen vakituinen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.