Nuorille opiskellen iloa, toivoa ja työtä

Nuorisotyöttömyys on erittäin vakava ongelma, jolla on pitkävaikutteiset seuraukset. Viime vuonna alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli kuukausittain keskimäärin 33 700. Nyt koulujen päättyessä työttömyys koskettaa taas monia uusia nuoria. Vasta tänä keväänä hallitus antoi nuorten työllistämiseen tähtäävän lisäbudjetin. Se oli yli vuoden myöhässä ja vieläkin riittämätön.

Perusopetuksen jälkeisiin opintoihin sijoittui vuonna 2007 noin 96 prosenttia ikäluokasta. Ammatillisen koulutuksen keskeytti 12 300 ja lukiokoulutuksen 4 400 nuorta. Luvut ovat huolestuttavan suuria.

Osa nuorista syrjäytyy. Suurin uhka nuoren syrjäytymisen alkamiseen on ns. nivelkohta eli siirtyminen opiskelutasolta toiselle tai varusmiespalvelukseen tai opiskeluvaiheesta työelämään.

Valtiontalouden tarkastusvirasto laski vuonna 2007, että koko odotettavissa olevan työikänsä ajaksi syrjäytyneestä henkilöstä aiheutuu 700 000 euron kansantulon menetys ja 400 000 euron julkisen talouden menetys. Yhteensä lasku on noin 40 vuoden ajalta 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi syrjäytyneelle ja hänen läheisilleen aiheutuu seurauksia, joita ei voi rahassa mitata.

VÄESTÖN ikääntyessä nuorten ja työikäisten syrjäytyminen kärjistyy. Taloudellisten menetysten lisäksi uhkaa työvoimapula muutamien vuosien kuluttua. Syrjäytyminen aiheuttaa sosiaalisia ja valitettavasti myös päihde- ja rikollisuusongelmia joidenkin kohdalla. Meillä ei ole varaa yhteenkään syrjäytymiskierteeseen päästettyyn nuoreen. Asiantuntijoiden mukaan jo neljän kuukauden mittainen toimettomuuden jakso voi johtaa syrjäytymisen alkamiseen.

Taannoin väitettiin, että Suomessa oli jopa 40 000 nuorta, jotka olivat "hukassa". He eivät olleet missään opiskelemassa, eivät työnhakijoina työvoimatoimistossa eivätkä työssä. Tarkasta luvusta ei löydy edes tietoa.

Nuoren oppivelvollisuus lakkaa oppimäärän tultua suoritetuksi tai kymmenen vuotta sen alkamisen jälkeen. Käytännössä nuoren oppivelvollisuus päättyy 15-16-vuotiaana. Esimerkiksi Saksassa ja Belgiassa se kestää 18 ikävuoteen asti. Meilläkin on esitetty oppivelvollisuuden pidentämistä. Tämä on kuitenkin asiallisin perustein tyrmätty eikä siihen liene syytä mennä.

TÄYSI-IKÄISYYDEN nuori saavuttaa täyttäessään 18 vuotta. Nuori on siten alaikäinen yhdestä kahteen vuotta oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen. Näiden 16-17-vuotiaiden työllistyminen on usein vaikeaa. Kun kysymys on alaikäisestä nuoresta, olisi perusteltua, että erityisessä syrjäytymisvaarassa oleva nuori velvoitettaisiin opiskelemaan, ellei hänellä ole hyväksyttävää syytä kieltäytyä. Viranomaisille tulisi antaa oikeus määrätä alaikäinen jatkamaan opiskelua heti oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen. Nyt liian moni nuori putoaa "tyhjyyteen" eikä kukaan voi laillisin keinoin siihen puuttua.

Sovellettu opiskeluvelvoite alle 18-vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole itse tai muutoin hankittua työ- tai harjoittelupaikkaa, johtaisi siihen, että nuorelle ei tulisi peruskoulun jälkeen pitkää katkoa. Velvoite olisi sekä nuoren että yhteiskunnan edun mukainen. Alaikäinen nuori saisi koulutusta ja hänen otteensa säännölliseen elämään saattaisi säilyä. Opiskeluvelvoite voitaisiin toteuttaa kattavan ammatillisen koulutusverkon toimesta ja valtion tulisi vastata kustannuksista. Se olisi kauaskantoinen ja erittäin tuottava sijoitus, joka lopulta toisi tuhansille nuorille iloa ja toivoa sekä työtä ja tarkoitusta elämään!



Uusimmat

Kolumnit

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.