Nuorille töitä Saksan malliin

Suomalaisista nuorista joka viides on työttömänä. Työttömyys on Suomessa erityisesti nuorten ongelma, sillä keskimääräinen työttömyysaste on saatu pidetyksi noin seitsemässä prosentissa.

Suomalaisille nuorille tämä on hälyttävä viesti: heidän työttömyytensä ei tunnu päättäjiä kiinnostavan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Hannu Kaseva muistutti tiistain Keskisuomalaisessa, että suomalaisista nuorista peräti yhdeksän prosenttia eli noin 5 000 nuorta jää joka vuosi ilman koulu- ja työpaikkaa. 1970-luvulla vastaava määrä oli vain kolme prosenttia ikäluokasta.

Mikä sitten oli kultaisella 70-luvulla toisin? Silloin oli tukuttain erilaisia aputöitä nuorille tarjolla.

Siinä missä nykyisin tankkaamme itse automme ja viemme astiamme kahvilassa rullakkoihin, 70-luvulla oli vielä huoltamoilla bensapoikia, jotka täyttivät auton tankin ja pesivät ikkunat. Kahvikupit jätettiiin pöytään, ja kohtapa reipas tyttö oli korjannut astiat keittiöön.

Tähän meillä ei ole enää varaa, kun olemme itsepalvelulla nostaneet tuottavuutta. Sen sijaan meillä on varaa maksaa ihmisille työttömyys- ja toimeentulotukia korvaukseksi siitä, ettei heille löydy työtä.

NUORISOTYÖTTÖMYYS on globaali ongelma, jonka arvioidaan koskettavan tänä päivänä noin 620 miljoona työkykyistä 15-24-vuotiasta. Peräti 13 prosenttia maapallon alle 25-vuotiaista on työttömänä, mikä on enemmän kuin koskaan. Länsimaissa nuorisotyöttömyys on keskimäärin 17-18 prosenttia.

Kaseva nostaa nuorisotyöttömyyden hoidon mallimaaksi Saksan, jossa nuoria työttömiä ei ole sen enempää kuin työttömiä keskimäärin. Tosin Saksan keskimääräinen työttömyys on Suomea suurempi, kymmenen prosentin luokkaa.

Saksan paremmat nuorten työllisyysluvut selittyvät Kasevan mukaan toimivalla oppisopimuskoulutuksella ja ammattikoulutuksen arvostamisella.

SUOMESSAKIN ammattikoulutus on nuorten arvostamaa, mikä heijastuu vaikeutena päästä opiskelemaan suosituimpia aloja. Pullonkaulaksi muodostuu työn saaminen opiskelujen jälkeen. Reilun 500 euron avun palkkakuluihin tuova Sanssi-korttikaan ei ole riittävästi helpottanut työnantajien kynnystä palkata vastavalmistuneita ammattilaisia.

Tekemätöntä työtä tässä yhteiskunnassa edelleen riittää. Laitoksissa asuvia vanhuksia ei ulkoiluteta riittävästi, moneen päiväkotiin ja koululuokkaan olisi apulainen tervetullut vakinaisen ammattiväen työpaineita helpottamaan.

Nykynuorille ei mikä tahansa työ kelpaa, moni epäilee. Toista todistaa niin ikään tiistaina julkaistu juttu katolle kertyneiden lumien pudottajista. Kahden ammattitutkinnon nuorukainen pudotteli tyytyväisenä lumia katoilta noin kympin tuntipalkalla henkilöstövuokrausfirman leivissä.

Pääasia oli hänelle päästä tekemään edes jotain, oman alan töitä odotellessa. Tuskinpa hän on poikkeus.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.