Nuorille vaikutusvaltaa

Äänioikeusikärajan laskeminen 16 vuoteen herättää yllättävän paljon vastustusta. Useimpien suomalaisten mielestä nuoret eivät ole tuossa iässä riittävän kypsiä päättämään, kuka heidän asioistaan päättää. Sen sijaan nuorille sopivat erinomaisesti sellaiset pienet ja helpot päätökset kuin tulevan ammatin valinta.

Esimerkiksi Keskisuomalaisen ja viiden muun maakuntalehden helmikuisessa gallupissa kolme neljästä vastaajasta halusi sälyttää nykyisen 18 vuoden äänestysikärajan.

16 vuoden äänioikeusikärajaa vastustavat perustelevat kantaansa sillä, että nuorilla ei ole riittävästi tietoa kunnallisesta päätöksenteosta tai kypsyyttä ymmärtää politiikkaa. Tämä varmasti pätee moniin nuoriin, mutta myös valitettavan moniin aikuisiin.

Jos alamme rajata äänioikeutta vain riittävän fiksuille, olemme kaukana demokratiasta.

NOPEIMMILLAAN 16-vuotiaiden äänioikeus voisi toteutua jo seuraavissa kuntavaaleissa 2012. Tämä vaatisi ripeän eduskuntakäsittelyn kuluvalla hallituskaudella. Onhan kyseessä perustuslain muuttaminen, joka vaatii kahden eduskunnan käsittelyn.

Äänioikeusikärajan laskemista on ehdotettu vain kuntavaaleihin, koska nuorten uskotaan olevan parhaiten perillä lähiympäristönsä asioista. Niihin vaikuttamista osa on jo harjoitellut nuorisovaltuustoissa, joita on viime vuosina perustettu moniin kuntiin. Nuorisovaltuustojen todellinen vaikutusvalta tosin vaihtelee suuresti eri paikkakunnilla.

Seurakunnissa 16-vuotiaat pääsevät äänestämään jo tänä vuonna. Yhtäläinen ikäraja kaikkiin paikallisvaaleihin on looginen ratkaisu. Samalla voi aiheellisesti kysyä, miksi 16-vuotiaat eivät saisi äänestää kaikissa vaaleissa?

EU-vaaleihin nuoret voisivat suhtautua jopa muuta väestöä innokkaammin, onhan kansainvälisyys heille monella tapaa läheisempi asia kuin varttuneemmille sukupolville.



MITÄ HYÖTYÄ äänioikeusikärajan laskemisesta voisi olla?

Suomalaisten äänestysaktiivisuus on laskenut liki 17 prosenttiyksikköä vajaassa 50 vuodessa. Ennen äänestäminen oli kunnia-asia ja kansalaisvelvollisuus, jonka ainakin vanhempi väki täytti arvokkaasti pyhäpukuun sonnustautuneena. Äänestämään lähdettiin pitkienkin matkojen päähän, olipa sää mikä tahansa.

Vuosikymmeniä sitten vaalit olivat kaksipäiväisiä, ja äänestysalueet pieniä. Kun toimitsijat näkivät, kuka ei ollut ensimmäisenä päivänä käynyt äänestämässä, he puhuivat "empivät sielut" seuraavaksi päiväksi uurnille.

Nykyisin äänestämiseen ei ole sosiaalista pakkoa, eikä äänioikeuden käyttämättä jättämistä katsota häpeäksi. Moni pitää nukkuvien puolueeseen heittäytymistä kunniakkaana protestina. Asioistamme päättävät siis edustajat, joilla on yhä harvemman valtakirja, mutta entinen valta.

Suunnan kääntämistä ei ainakaan helpota nuorten vähättely. Äänestysiän laskemisella sen sijaan osoitettaisiin, että ikääntyvä Suomi haluaa aidosti ottaa nuoret mukaan vaikuttamaan ja tekemään työtä tulevaisuuden hyväksi.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.