Nyky-Japanin sankaritaruissa taistellaan mailoin

Tähän aikaan vuodesta Japani yhdistyy yhden asian äärelle: seuraamaan maan suosituimman urheilulajin mestaruuskauden alkueriä. Kymmentuhatpäisille yleisöille tarkoitetuilla stadioneilla ei jännittävimpien otteluiden aikana ole vapaana yhtä ainoaa pyllynpaikkaa. Jos väkijoukossa istuva malttaa kääntää katseensa kentältä ja vilkuilla ympärilleen, näkee läpileikkauksen lähes koko japanilaisesta yhteiskunnasta: pukumiehet, koulutytöt, lapsiperheet ja muovisiin eväsrasioihinsa takertuvat eläkeläiset istuvat yhteen sulloutuneina sulassa sovussa.

Käynnissä ei ole judo- tai sumo-ottelu. Katsomon on vetänyt täyteen baseball.

JAPANILAISILLA on monta syytä rakastaa epävirallista kansallisurheiluaan.

On vaikea nimetä joukkuelajia, joka olisi tuonut maalle yhtä paljon kunniaa kansainvälisillä kentillä. Paitsi urheilua, baseball tarkoittaa japanilaisille sankaritarinoita. Pelille on omistettu sarjakuva- ja tv-sarjoja, elokuvia, romaaneja ja lukemattomia sanomalehtien palstamillimetrejä. Menestyneimmät pelaajat ja kunniakkaimmat kotijoukkueet ovat nyky-Japanin samuraita. Miljoonat nuoret toivovat joskus elävänsä samaa sankariunelmaa. Aamuvarhaisella valkoisissa pelipuvuissa lenkkiä hölkkäävät koululaiset ovat kaupunkien kaduilla tavallinen näky.

Baseballin lumoa tuntuu olevan miltei mahdoton vastustaa, vaikka kuinka vastaan haraisi.

- Ei tämä minusta niin jännää ole, vakuuttaa aviomiehen otteluun raahaama kolmikymppinen japanitar - ja nousee sitten muiden mukana kiljumaan kotijoukkueen juostessa pisteen.

JOS TOINEN MAAILMANSOTA olisi päättynyt toisin, väkijoukko hurraisi todennäköisesti eri lajille. Vaikka baseball saapui Japaniin jo 1800-luvun lopussa, sen aseman ammattilaisurheiluna sanotaan vahvistuneen todella vasta Yhdysvaltain miehitysjoukkojen saavuttua. Sotilaiden lähdettyä peli oli jo juurtunut erottamattomaksi osaksi japanilaista urheilukulttuuria.

Nykyisin lajin syntykoti korjaa kylvämiensä siementen satoa: parhaat japanilaispelaajat imetään ammattilaisjoukkueisiin valtameren taa.

BASEBALLIN japanilaistuessa maan "omat" perinnelajit ovat alkaneet kansainvälistyä. Sumopainissa mongolialaiset mestarit heittävät japanilaiset haastajansa yhä useammin kehästä. Se on uurtanut tuhatvuotiseen rakkauteen rypyn.

- Sumo on luisumassa japanilaisten otteesta, vain baseball on tosijapanilaista, paikallinen fani kouluttaa muukalaista.

Ykköslajin asemaa uhkaa tosin yksi nousukas: jalkapallo. Mutta - asiasta paremmin perillä olevia edelleen lainaten - niin kauan, kuin potkijat eivät tuo Japanille baseball-joukkueiden suorituksiin verrattavaa kansainvälistä menestystä, ei ole mitään hätää.

Kuningas köllöttelee valtaistuimellaan kaikkien tapposyöttöjen tavoittamattomissa.