Nykynuorten asenteet siedätyshoidon tulosta

Äskettäin julkistetun kansallisen nuorisotutkimuksen uutisoinnissa jutun kärkeen oli nostettu se, miten nuoret kokevat elämässään alituista kiirettä. Kiireen kokeminen on jatkuvaa ja pysyvää, ja se nähdään olennaisena osana nykypäivän kulttuuria. Kiire koskettaa tänä päivänä yhtälailla nuoria kuin vanhoja ja jopa lapsia.

Nuorten mukaan kiire on yksi heidän arkensa suurimmista ongelmista.

Tämä ei siltikään ollut tutkimuksen kiinnostavin tulos, vaan se, miten nuoret pyrkivät ratkaisemaan kiireen paineen.

Kiireen tuntu on tullut jäädäkseen ja sen kanssa on vain elettävä, tuntuvat nuoret ajattelevan. Mutta ei siten, että kiireelle antaisi automaattisesti periksi. Päinvastoin: nuoret tietoisesti ja ennakoiden hakevat vastapainoa kiireen tuomalle stressille.

Suomalaiset nuoret ja nuoret aikuiset arvostavat työn ja vapaa-ajan erottamista toisistaan ja pyrkivät hakemaan näiden välille sopivan tasapainon. He myös arvioivat kriittisesti suorituskeskeisyyttä ja ylitehokkuutta ja pitävät arvossaan työpaikkaa, jossa nämä asiat eivät ole ensimmäisenä esillä.

Onnellisuus ja hyvä olo löytyvät heidän mielestään tavallisesta arjesta ja kodin piiristä ja luova joutenolokin on sallittu.

Tutkimuksen tulokset ovat ilahduttavia: nuoret pyrkivät pitämään itsestään huolta ja ottamaan kiireen tunnun vakavasti. Se on yksilöiden kannalta aina hyvä asia, mutta ei sen kansaterveydellistäkään puolta kannata vähätellä.

Nuorten kiireeseen suhtautuminen on jotakuinkin päinvastaista kuin heidän vanhemmillaan. Sosiaalisten suhteiden hoitoon ei silti nykynuorillakaan tunnu jäävän riittävästi aikaa.

Ehkä nykynuorten järkevä suhtautuminen kiireen hallintaan ja edes pyrkimykseen hallita sitä on syntynyt kodin perintönä ikäänkuin siedätyshoitona. Nuorten aikuisten vanhemmat kuuluvat suuriin ikäluokkiin tai ikäryhmiin, jotka ovat suuria ikäluokkia vähän nuorempia, mutta samanhenkisiä.

Vanhempien esimerkki on saattanut toimia nuorille siedätyshoitona siksi, koska edelliset sukupolvet ovat aikanaan toimineet - tai joutuneet toimimaan - kiireensä kanssa toisin ja eläneet enemminkin kiireen ehdoilla kuin pyrkien hallitsemaan sitä.

Nyt hekin ovat alkaneet huomata, että jarrua kannattaa painaa mieluummin ennen kuin liian myöhään.

Elämänmeno oli toki erilaista silloin, kun edelliset sukupolvet olivat työelämään astuvia nuoria aikuisia ja perheenperustajia. Siksi ei ole aiheellista syyllistää aikaisempia sukupolvia heidän suoritus- ja työelämäkeskeisestä arjestaan. Nyt on kuitenkin nyt, vaikka moni vanhempi harmitteleekin, että ei tullut viettäneeksi enemmän aikaansa lastensa kanssa silloin, kun he olivat pieniä.

Nykynuoret tuntuvat ajattelevan, että heidän ei kannata tehdä samaa virhettä.

Ja se on järkevä ajatus.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.