Nyt Kuopiosta ei ole haittaa

Sellutehtailla on imua. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen on alkanut ja Kuopioon on suunnitteilla uusi suurtehdas.

Suomalaisen pitkäkuituisen sellun kysyntä nousee maailmalla, sillä pakkauksiin tarvitaan sitkeän kestävää pahvia. Lisäksi sellun käyttö on laajenemassa uusille aloille.

Sellutehdas ei enää olekaan pelkkä sellutehdas vaan sitä voi kutsua biotuotetehtaaksi. Äänekosken uuden tehtaan tavoitteena on saada 20 prosenttia sellusta uusiin käyttötapoihin. Niitä voi olla puuvillan korvaaminen vaikkapa kankaissa tai ruudin valmistuksessa. Sellulle voi olla myös monia muita käyttötapoja muovailuvahasta kuitumateriaaleihin.

Juuri tähän kysyntään perustuu Äänekosken tehtaan rakentaminen.

Äänekosken jälkeen maahan mahtunee kaksi uutta sellutehdasta. Kukin tehdas tuo tuhansille ihmisille työtä puunkorjuusta, kuljettamisesta ja tehtaalta ja sen kunnossapidosta.

Sellutehdas on kannattava investointi hyvässä suhdanteessa. Miljarditehdas tekee silloin 20–30 prosentin liikevoittoa. Matalasuhdanteessa tehdas yleensä tekee tappiota.

Uuden tehtaan rakentamiseen sisältyy riski. Onko yrityksellä varaa siihen, että sellutehdas lähteekin käyntiin matalasuhdanteeseen eikä se pysty lyhentämään lainapääomaansa.

Äänekosken tehtaassa Metsä Groupia auttaa kaksi asiaa. Yhtiön rahoitusasema on ennen investointia hyvä ja neljänneksen Metsä Fibrestä omistaa japanilainen Itochu.

Kilpajuoksu sellutehtaista on ollut kova. Kuopion sellutehdashanke oli kulisseissa lähtenyt liikkeelle ennen Äänekosken tehtaan julkistusta. Ensimmäinen investointi on rahoituksellisesti vahvimmassa asemassa. Seuraavia rahoittajat miettivät tiukasti.

Kuopion sellutehdas hakee rahoituksensa ulkomailta. Tähän hakuun liittyy viime viikolla kerrottu Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n lähtö osakkaaksi ja entisen metsäteollisuussuvun Björnbergien ja meijerisuku Ingmanien osakkuus.

Kunkin 0,5 miljoonan euron sijoitus ei rahoitusta ratkaise, mutta MTK on rahoittajien haussa myyntikortti. MTK:n mukanaololla pyritään vakuuttamaan sijoittaja puun saatavuudesta. Metsänhoitoyhdistykset ovat MTK:n jäseniä.

MTK:n lähtö Kuopion hankkeeseen heti Äänekosken päätöksen valmistuttua on taitava veto. Metsäpuolen ykkösmies, Mikko Tiirola Petäjävedeltä hyrisi tyytyväisyyttä. Kuopion sellutehdas nostaa puun kysyntää Suomessa ja Keski-Suomessa.

Osa MTK:n jäsenistä on toista mieltä. Etujärjestön tehtävä ei ole ottaa sijoitusriskiä. MTK:lla on tosin sijoituksia myös Metsäliitto-ryhmässä ja UPM:ssä.

Keski-Suomen kannalta Kuopion sellutehdas olisi voitto. Se imisi puuta täältä ja vahvistaisi keskisen Suomen metsäklusteria.

Jyväskylän yliopisto saisi aktivoitua metsäklusterin suuntaan. Esimerkiksi yliopiston kemia ja kauppatiede voisivat tuottaa lisäarvoa sellu- ja biotuotebisnekseen. Joensuun metsätieteen, Kuopion biolääketieteiden ja Jyväskylän VTT:n kanssa tulisi yhdessä hakea kansallista kärkiroolia biotuoteteollisuuden kehittämisessä.

Yliopistolla on iskun paikka. Kaksi uutta sellutehdasta on suuri mahdollisuus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.