Nyt elvymme ennätystahtia

Maailmantalouden romahdus syksyllä 2008 oli rajumpi kuin koskaan sitten 1930-luvun suuren laman. Amerikkalaisten asuntolainoista lähtenyt luottamuskriisi pudotti rahamarkkinat syvänteeseen.

Talouskriisi oli vaikea. Käytännössä maailmanlaajuiset finanssimarkkinat olivat loppusyksyllä 2008 toimimattomassa tilassa. Pankit eivät uskaltanet lainata rahaa toisilleen, kun jokainen pelkäsi rahojensa menettämistä.

Valtiot pelastivat markkinat massiivisella elvytyksellä ja vastuiden takaamisella. Mutta finanssikriisi veti todellisenkin talouden laskuun.

Lasku oli ennen näkemättömän jyrkkä. Muutamassa kuukaudessa teollisuustuotanto putosi kymmeniä prosentteja maailmassa. Sama tapahtui myös Suomessa.

TAANTUMAT ovat yleensä melko pitkiä, ja elpyminen on hidasta. 1990-luvun alun lama kesti Suomessa kolme vuotta.

Nyt taantuma on yllättävän erilainen.

Maailmalla talous ponnahti jo viime kesän jälkeen. Kolmannen neljänneksen aikana teollisuustuotannon kasvu oli nopeinta 30 vuoteen. Kasvua on vetänyt Kiina ja Intia, mutta myös länsimaat kääntyivät kasvuun.

Yhdysvalloissa yritysten voittoennusteet ovat jo korkeimpia sitten vuoden 1995. Meillä Suomessa kuluttajien mielestä nyt on paras aika tehdä suuria ostopäätöksiä sitten vuoden 1998.

Eli odotukset ovat korkealla.

Syksyn 2008 ja kevään 2009 taantuma oli siis lyhyt ja syvä. Ja kun syvällä käytiin, niin nyt talous kasvaa nopeasti. Toivottavasti tämä heijastuu lähitulevaisuudessa myös Suomen työllisyyteen.

Pahimmat pelot työttömyyden kasvusta noin 12 prosentin saattavat jäädä toteutumatta. Ehkä jopa juuri alle kymmenen prosentin työttömyyshuippu on mahdollinen.

Yhden suuren vallankeikauksen finanssikriisi aiheutti. Yhdysvalloissa ja Euroopassa talous supistui. Aasiassa kriisi ei vienyt taloutta miinukselle.

Kun kehittyvien maiden kasvu on lähivuosina kaksi kertaa nopeampaa kuin kehittyneiden maiden kasvu, niin jo vuonna 2014 kehittyvät maat saattavat mennä maailmantaloudessa kehittyneiden maiden ohitse.

Valta siirtyy siis Kiinaan ja Intiaan.

LÄÄNIT lopetettiin toistakymmentä vuotta sitten ja perustettiin keinotekoiset suurläänit. Sitten perustettiin työ- ja elinkeinokeskukset eli te-keskukset. Nyt on elyt eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Hätäkeskuksia ollaan yhdistämässä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hätäpuhelut halutaan yhteen paikkaan.

Valtiovalta vie vain suurempiin yksiköihin palvelut ja asiat. Näin on muka tehokkaampaa.

Tämä tehokkuuspuhe on puppua. Suurissa yksiköissä tarvitaan paljon hallintoa ja niissä syntyy monenlaista sisäistä kitkaa. Usein pieni on nokkela ja tehokas.

Maakunnat ovat Suomessa oikean kokoisia yksiköitä. Keskusta ja kokoomus eivät tätä hallituspuolueina tunnu ymmärtävän. Ehkä ne pitäisi laittaa jäähylle.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.