Nyt pikaisesti devalvaatio

Ikävältä näyttää. Suomi putosi maanantaina julkistetussa EU-komission talousennusteessa toiseksi alimpaan ryhmään. Talouskasvumme näyttää nihkeältä (0–1 prosenttia).

Suomi on samassa ryhmässä Espanjan, Portugalin, Ranskan, Italian, Maltan, Andorran ja Hollannin kanssa.

Kärsimme viennin heikkoudesta, sillä teollisuutemme valmistaa investointihyödykkeitä. Niiden kysyntä lisääntyy vasta noususuhdanteen loppuvaiheessa.

Sen lisäksi kierimme metsäteollisuuden rakennemuutoksessa. Paperin kulutus ei kasva ja metsäteollisuus ajaakin kotimaisia tehtaita loppuun. Uusia tehtaita ei rakenneta. Myös Nokia-teollisuus on hyytynyt.

Nollalinjainen palkkaratkaisu parantaa hiljalleen viennin kilpailukykyä, mutta apu on hidasta. Palkkaratkaisun kääntöpuolena kotimainen kysyntä hiipuu ja olemme ajautuneet kotimarkkinoiden taantumaan.

Juuri nyt Suomi tarvitsee devalvaatiota. Myös eteläinen Eurooppa kaipaa viennin kilpailukykyä, vaikka esimerkiksi Espanja vienti jo vetää.

Euro on 2000-luvun ollut vahva valuutta. 2008 syksyllä alkaneen rahamarkkinakriisin ja siitä seuranneen euroalueen talouskriisin ajankin euro on pysynyt suhteessa dollariin kovaa rahaa.

Periaatteessa euron olisi pitänyt heikentyä alueen heikkojen talouslukujen takia. Myös EKP:n matalan korkotason (0,5 prosenttia) olisi pitänyt ajaa euroa alas.

Näin ei ole käynyt.

Todennäköisesti EKP ja EU-komissio pyrkivät nyt vauhdittamaan talouskasvua koron alennuksilla ja euron arvon laskulla.

Komissiota on herätellyt erityisesti euroalueen matala inflaatio. Se tippui viimeisimmissä tiedoissa 0,7 prosenttiin eli Eurooppa on jo lähellä deflaation vaara. Deflaatio pysäyttää talouden, kun ihmiset ja investoijat odottavat vain hintojen laskua.

Eurooppa tarvitsee siis lisää inflaatiota. Terve inflaatiotaso on 1,5–3,0 prosentin välillä.

EKP saattaakin painaa keskuspankkikoron jopa negatiiviseksi eli silloin pankit joutuvat maksamaan rahan pitämisestä keskuspankissa. Tällä keinolla EKP haluaa pumpata rahaa talouteen. Myös muilla rahamarkkinaoperaatioilla EKP pyrkinee lotraamaan lisää rahaa markkinoille.

Suomen teollisuus on näivettymässä. Vielä 1980 teollisuuden osuus maamme bkt:stä oli 27 prosenttia. Nyt se on 17 prosenttia.

Teollisuuden siirtyminen Kiinaan ja Aasiaan on tuhonnut teollista rakennettamme. Juuri tästä on tulossa suuri ongelma. Pelifirmat ja Googlen serveriparkki ei tätä aukkoa korvaa.

Maailmassa on nyt menossa kolmas teollinen murros. Muutosta voi kutsua digiteollisuuden ajaksi. Digitaalisuus ja netti muuttavat monia tuotannon aloja.

Yhä useampi tuote ja palvelu digitalisoituu, jolloin sen tuotanto ja kauppa muuttuu globaaliksi. Verkkokauppa voikin olla seuraava suuri murros länsimaissa. Suomessa kauppa on suurin yksityisen puolen työllistävä ala. Jos tavarakauppa siirtyy kiihtyvällä tahdilla nettiin, kaupanala mullistuu.

Tämä ja seuraava vuosikymmen on länsimaissa suuren murroksen aikaa. Monesta alasta tulee globaaleja. Se myllertää yrityksiä ja yhteiskuntia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.