Nyt saa silliä, mutta kukaan ei sano madam

Olen muuttanut Suomeen, jo toisen kerran Etelä-Afrikasta. Tällä kierroksella vierähti seitsemän vuotta, joista melkein viisi Lusakassa ja kaksi Johannesburgissa. Elämä voi tosiaan olla ihmisen parasta aikaa, kuten tiedämme mäkilegendankin todenneen. Parhaimmillaan siihen mahtuu niin paljon, että sulattelu vie aikaa.

Mitä jäi käteen tältä keikalta?

Kukaan ei sano enää ”madam”. Tai tuttavallisemmin ”mama” tai ”sissy” (sisko). Kukaan ei enää tervehdi kadulla, mutta monia rentoja kohtauksia on jo ollut turuilla ja toreilla. Puhumattakaan lasten tulevista kouluista, joissa käytiin tutustumassa rehtoreihin ja opettajiin. Ekaluokkalaiseni tonttumielellä oleva reipas opettaja ja uuden monitoimitalon koulu tekivät vaikutuksen. Mikä parasta, Johannesburgin kahdeksan kilometrin koulumatka autolla vaihtuu 200 metrin kävelymatkaan. Kouluun ja kavereille voi mennä ihan itse.

Vanhemmat lapseni sen sijaan vaihtavat kauniin yksityiskoulun interiöörin ruusuineen ja urheilukenttineen parakkeihin, koska varsinainen koulurakennus on menossa homeen vuoksi remonttiin. Opetuksen tason ei pitäisi kärsiä. Ja mikä parasta, opiskelu jatkuu englanniksi. Kaiken ei tarvitse muuttua.

Eteläinen Afrikka on iso osa minua. Paitsi ihania aurinkoisia päiviä ja ihmisten välittömyyttä, ikävä tulee värikylläistä ja dynaamista ilmapiiriä, jossa jokainen päivä on pieni seikkailu. Asiat eivät aina toimi, mutta siihen tottuu, vaikkei siitä joka hetki tykkäisikään. Kaikkialla voi neuvotella. Paitsi viisumi- ja lupa-asioissa. Niissä ollaan nöyrää tyttöä ja poikaa. Täällä Suomessa hämmentää aluksi se, että asiat yleensä toimivat – ja sitten siihenkin tottuu.

Johannesburgissa parasta olivat viikonlopun joenvarsikävelyt. Luonto on rennon ilmapiirin lisäksi Afrikan parasta antia. Meidän perhe tutkimusmatkaili aina, jos siihen oli tilaisuus. Aina ei tiennyt, mikä nurkan takana odotti. Paitsi jos otti varman päälle ja lähti viettämään vapaa-aikaa yhteen lukemattomista ravintoloista. Maukkaita ruokia sai kolmanneksella Suomen hinnoista.

Täällä on S-Market, Siwa ja Sale. Niistä saa jotain, mitä Etelä-Afrikassa välillä oli ikävä: silliä, ruisleipää ja puolukoita.

Jos olette kiinnostuneita lähtemään Etelä-Afrikkaan lomalle, aloittakaa vaikkapa Nelson Mandela -sovelluksen lataamisella puhelimeen. ”Madiba’s journey” vie suurmiehen jalanjäljille.

Kirjoittaja on Etelä-Afrikasta Suomeen takaisin muuttanut vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.