Odottamalla harva asia toteutuu – yrittämällä kyllä

Kuukausi sitten julkaistiin toista kertaa omistajanvaihdosbarometri. Suomalaisista yrittäjistä 78 000 on yli 55-vuotiaita. Barometrissä selvitettiin erityisesti tämän ikäryhmän näkemyksiä.

Vuosittain Suomessa on tulossa myyntiin 3 000 yritystä, perheessä omistajaa vaihtaa 1 800 ja 2 000 yritystä lopetetaan. Lähes kolmannes arvioi yritystoiminnan loppuvan lähivuosina.

Neljännes vastaajista kertoo jatkajan löytyvän perheestä. Loput olisivat sitten kaupan. Tilastoissa ei ole kuitenkaan koko totuus, kuten hyvin tiedämme.

Omistajanvaiohdoshaaste on oivallettava paremmin. Elinkelpoisten yritysten omistajanvaihdokset ovat yksi tehokkaimmin vaikuttava tekijä työpaikkojen turvaamisessa. Tällä on merkitystä alueiden hyvinvoinnille. On siis tärkeää, että yrityskauppoja syntyy ja ne onnistuvat. Aikomusten ja odotusten sijaan omistajanvaihdoksia on toteutunut vain pieni osa potentiaalista. Tosiasiassa yrityksiä lopetetaan enemmän.

Työpaikkojen turvaamiseksi ja kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden saamiseksi markkinoille on yrityskauppamarkkinoita kehitettävä paremmin.

Tarvitaan lisää myyntikuntoisia yrityksiä, enemmän yritystoiminnan yrityskaupalla aloittavia henkilöitä ja enemmän yrityskaupalla toimintaansa laajentavia yrityksiä.

Lisäksi omistajanvaihdosten veroseuraamuksia tulisi keventää ja verotusta yksinkertaistaa. Vieläpä rahoituskin koetaan kasvaneeksi ongelmaksi yrittäjien piirissä. Toivomalla harva asia kuitenkaan toteutuu.

Tilastoista ja odotuksista emme löydä koko kuvaa. Aluejärjestömme noin 4 000 jäsenyrityksen suhdeluku nuoremman ja senioripolven välillä on tällä hetkellä myönteinen yrityskannan jatkuvuutta ajatellen.

Yli 60-vuotiaita on 20 prosenttia ja alle 40-vuotiaita lähes 25 prosenttia. Loput jakautuvat tasaisesti 40–60 ikävuoteen. Tämäkään luku ei kerro riittävästä yrityskannan uusiutumisesta, toteutuvista yrityskaupoista tai työpaikkojen säilyvyydestä.

Tyypillisimmin nuori sukupolvi aloittaa oman yritystoimintansa itsekseen, yksin ja pienestä, jollei jopa nollasta. Yrittäjäura alkaa liian harvoin toimivasta yrityksestä yrityskaupan tai vaikkapa osaomistajuuden kautta.

Muutos on joskus nopeaakin. Yksinyrittäjyys on jo jokin aikaa ollut kasvava trendi, mutta sen rinnalle on nousemassa kasvuyritystoiminnan joukkue.

Nopealiikkeisenä se saattaa väräyttää yritys- ja työllisyystilastojamme positiivisesti, kunhan toimintaympäristö vastaa kyseisten toimijoiden nopeisiin vaatimuksiin, esimerkiksi oikein koulutetuilla osaajilla tai joustavilla toimitiloilla.

Useilla aloilla liiketoiminnan, teknologioiden, digitaalisuuden, palvelukonseptien ja koko ansaintalogiikan – erityisesti johtamisen ja myynnin – tuunaus on välttämätöntä, yrittäjäasenteen lisäksi.

Tässäkin piilee potentiaali. Uuden kehittäjä- ja uudistajasukupolven kasvattaminen olisi nyt ajankohtaista. Yrittäjyyskasvatus ja -opetus etenevät vääjäämättä koko Euroopan ja maailman laajuisesti. Se on yhteiskunnallisesti tarpeellinen ja hyvä asia ja Keski-Suomessa olemme siinä monien muiden alueiden edellä.

Nyt voisimme uudistaa ja ponnistaa tästä etapista eteenpäin. Laitettaisiinko liikkeelle ”uudistajakasvatus”? Se pitäisi sisällään ainakin käytännöllisen, toimivien yritysten kautta toteutetun opinpolun, kannustimet omistajanvaihdokseen, digitaalisuuskulman ja uudistavan johtamisen valmennuksen.

Yksinkertaisimmin ajateltuna tarvitsemme yhä lisää kaikkia yrityksiä: startteja, toimivia, omistajanvaihdosyrityksiä ja kaikissa kokoluokissa mikrosta suureen. Emme ole vielä rakenteellisesti lähelläkään yrittäjyysyhteiskuntaa julkisen sektorin kustannusten ollessa kansantaloudessa suhteellisesti Euroopan suurimmat.

Voisimme keskittyä joksikin aikaa panostamaan vaikka tuohon omistajanvaihdosasiaan, odottelematta parempia tai muitakaan aikoja.

Kirjoittaja on Keski-Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja.