Oivat tasavaltalaiset Cincinnatus ja Batman

Lähes 2500 vuotta sitten roomalainen ylimys Lucius Quinctius Cincinnatus kynsi huolettomana peltojaan, kun hänelle tultiin kertomaan vihollisen uhkaavan Roomaa. Cincinnatus lupautui vastentahtoisesti väliaikaiseksi diktaattoriksi johtamaan armeijaa. Lyötyään vihollisen hän luopui välittömästi vallasta ja palasi auran varteen, vaikka hän olisi voinut jatkaa kansan tuella diktaattorinakin. Cincinnatuksessa ilmenevät tasavallan Rooman hyveet: uhrautuvaisuus, velvollisuus ja uskollisuus valtiolle.

Amerikkalaiset ottivat Cincinnatus-tarinan esikuvakseen itsenäistymistaistelussa ja perustuslain muodostuksessa.

Itsevaltaisen ylipäällikön George Washingtonin eroa vaadittiin vapaussodan päätyttyä. Hän kuitenkin viivytti eroaan niin pitkään, että ehti luovuttaa miekkansa suurieleisesti kongressille ja palasi maatilalleen Mount Vernoniin. USA:sta kasvoi suurvalta, joka kokee yhä käyvänsä Cincinnatuksen oikeamielistä kamppailua pahoja diktaattoreita vastaan. Cincinnatuksen mukaan nimettiin pari kaupunkiakin. Myös amerikkalainen propaganda- ja viihdeteollisuus on käyttänyt Cincinnatusta monin tavoin hyväkseen.

Propagandaviihde tehosi. Ensimmäinen lapsuuteni supersankari oli USA:n lippuun kietoutunut Marvel-sarjakuvien Kapteeni Amerikka (1941-2007).

Supersotilasseerumilla pumpattu taistelija synnytettiin toisen maailmansodan aikana vapauden ilmentymäksi natseja vastaan. Kapteeni Amerikalla oli aseenaan tuhoutumaton kilpi, jolla hän käänsi vihulaisen saatanalliset säkeet pois USA-tähtikuviosta. Ronald Reagan yritti sittemmin luoda samanlaista ohjussuojakilpeä Tähtien Sota -ohjelmallaan, mutta yritys epäonnistui. Kilpavarustelussa Neuvostoliiton rahat puolestaan loppuivat kesken ja se romahti.

Ohjaaja George Lucas onnistui omassa Tähtien Sodassaan. Hän loi kiehtovan spektaakkelin hyvien ja pahojen voimien taistelusta "kauan sitten, kaukaisessa galaksissa". Vaikka saagan jälkiosat jäivätkin vaatimattomiksi ensitrilogiaan verrattuna, käytti Lucas tasavallan Rooman konsuliperinnettä ja väliaikaisen diktatuurin mallia mielenkiintoisesti Galaktisessa tasavallassaan. Tähtien Sodan uudemmissa osissa kuvataan, kuinka vanha tasavalta muuttuu korruptoituneeksi imperiumiksi. Senaattorista ylikansleriksi edennyt Palpatine saa lopulta "ulkoisen uhan" varjolla parlamentissa hätävaltuudet ja klooniarmeijan haltuunsa. Hänet nimitetään siis väliaikaiseksi diktaattoriksi ja viimein hän julistautuu keisariksi.

Myös USA:n hallinto ja presidentti G.W. Bush ottivat 9/11 -jälkipyykin selvittelyssä käyttöön poikkeustoimet. Näitä kipupisteitä amerikkalainen tiedostava filmiteollisuus on ruotinut myös parhaillaan suosittujen sarjakuvafilmatisointien kautta.

Supersankarielokuvista ei yleensä kannata hakea liikoja allegorioita ja symboliikkaa, mutta uusin Batman-elokuva Yön Ritari on miltei bergmanilainen moraalinen tutkielma ihmisyydestä ja USA:n roolista maailman poliisina.

Batman pohtii toimintansa oikeutusta ja vetäytymistä siviiliin täytettyään viimeisen tehtävän. Hän aprikoi, luovuttaisiko sitten lepakkokorvansa valtiolle ja siirtyisi siviiliin Bruce Waynenä, "ennen kuin muuttuu itse roistoksi". Yön Ritari toisintaa siis Cincinnatus-tarinaa. Batmanin pohdinta oikeudestaan hyvyyden nimissä ylittää lain rajat ja käyttää voimatoimia pahan akselia vastaan on helppo yhdistää USA:n asemaan kansainvälisessä politiikassa. Kapteeni Amerikan kilpi on pahoin tahriutunut.

Kirjoittaja on Suomen poliittisen historian tutkija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.