Olennainen osa Viitasaarta

Rakkaan kotipitäjäni maineikas urheiluseura, Viitasaaren Viesti, juhlii tänään satavuotisuutta. Urheilullisesti loistokkaimmat ajat ovat historiassa mutta silti seuran merkitystä pikkukaupungin arjessa tai vanhojen viitasaarelaisten muistoissa ei voi väheksyä.

Viesti on Keski-Suomen vanhimpia maaseudun urheiluseuroja. Seura perustettiin vuonna 1915 Suomen itsenäisyyden kynnyksellä, Tukholman olympialaisten nostattamassa huumassa. Viitasaarella kävi kuitenkin, kuten monella muullakin paikkakunnalla, että vuoden 1918 tapahtumat jakoivat urheilijat eri seuroihin.

Viestin perustajat olivat innokkaita suojeluskuntalaisia.

Viestinmäki on keskeinen osa Viitasaaren kaupunkikuvaa tänäkin päivänä. Nimi juontuu vuonna 1952 valmistuneesta Viestintalosta, joka oli paikallisen huvielämän keskus 1970-luvulle saakka. Talossa tanssittiin, pelattiin lentopalloa ja bingoa sekä katsottiin elokuvia.

Syksyllä 2004 jo pahoin rapistunut talo koki karmean kohtalon: se tuhoutui tulipalossa. Nyt paikalla kohoaa komea kerrostalo, uuden ajan merkkinä.

Toinen seuran historian maamerkki, Hännilänsalmen tanssilava, on edelleen paikallaan Nelostien varressa. Se valmistui juhannukseksi 1964. Tanssit loppuivat 70-luvulla ja talo palveli myöhemmin muun muassa rengasliikkeenä, mutta on ollut jo pitkään autiona.

Satavuotisjuhla kerännee tänään Viitasaari Areenan täyteen yleisöä. Urheilijan puheenvuoron juhlassa pitää kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, joka saavutti aikoinaan viestiläisenä useita nuorten Suomen mestaruuksia pituushypyssä ja kolmiloikassa.

Kansainvälistä menestystä seuralle toi ensimmäisenä painija Jussi Vesterinen, joka vuonna 1968 vasta 18-vuotiaana saavutti EM-pronssia. Menestyksestä seurasi kisalippu vielä samana kesänä Meksikon olympialaisiin, joissa Vesterinen sijoittui kuudenneksi.

1980-luvulla Viesti oli maakunnan kärkiseura hiihdossa ja Ruupon hiihdot olivat kansallinen mediatapahtuma. Talvella 1988 viitasaarelaiset jännittivät seuran oman hiihtäjän Jari Laukkasen menestystä Galgaryn olympialaisissa. Ruupon hiihdot jäivät historiaan 90-luvun alkupuolella, kun hotellitoimintakin hiipui.

Seuraava olympiatasolle yltänyt viestiläinen oli Kuortaneen urheilulukiota käynyt Matti Närhi, joka heitti keihästä Ateenassa vuonna 2004.

Viesti on keskimäärin joka kymmenes vuosi tuottanut maajoukkuetason urheilijan, mikä on hyvä saavutus maaseudun seuralle. Seurassa toimii kuusi jaostoa: yleisurheilu, voimailu, rinne, hiihto, kaukalopallo sekä aikuisurheilu ja kuntoilu. Viime vuosina toiminnassa on pyritty huomioimaan kuntoliikkujat entistä paremmin.

Kuka on tulevaisuuden kirkkain tähti Viestin keltamustissa väreissä? Paikallislehden historiakatsaus nosti esille kolmiloikkaaja Kimmo Litendahlin ja seiväshyppääjä Emmi Mannisen, joiden suorituksia viime kesän Suomi–Ruotsi-maaottelussa seurasi jopa paikan päällä iso joukko viitasaarelaisia (Seutu 9.4.).

Kisamenestyksiä arvokkaampaakin on se, että Viesti yhdistää viitasaarelaisia. Seuran jäsenmäärä, noin 400, on paljon alle 7 000 asukkaan paikkakunnalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.