Oman huoneen ylistyksestä

Minkä kokoinen koti on sopiva?

Tilastokeskus määrittelee, että sopivassa kodissa on jokaiselle asukkaalle oma huone. Kolmessa huoneessa ja keittiössä mahtuu asumaan vain yksilapsinen perhe. (Ksml 11.7.).

Viime vuonna julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus kertoo, että suomalaiset haluavat asua väljästi. Moni haaveilee lisätilasta, mutta pelkää lämmittämiskustannuksia ja siivoustyötä. Toisaalta ainakin pienten lasten vanhemmat tietävät, että riittävissä neliöissä arki on helpompaa.

Suuressa ja pienessä on molemmissa puolensa. Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa. Ratkaisu kannattaa tehdä oman tarpeen mukaan, ei niinkään siksi, mikä on yleisesti hyväksyttyä.

Lapsiperheiden oletetaan haluavan omakotitaloon, pois kaupungin keskustasta. Eräs ystäväperhe valitsi kuitenkin toisin. Valinta oli heille oikea, vaikka se herättikin hämmästystä.

Yksi perhe haluaa asua pienehkössä vanhassa talossa tietyllä alueella, vaikkakin alati remontoiden. Sauna puuttuu ja keskeneräisyys korpeaa, mutta koti on juuri se sopiva. Toinen haluaa paljon uusia neliöitä, mutta valitsee paikan kauempaa. Sieltä, missä raha riittää haaveisiin.

Kumpikin vaihtoehto on perheen kannalta paras mahdollinen, mutta vain toinen täyttää tilaston sopivan asumisen tunnusmerkit.

Tilasto kertoo suuntaa, mutta se ei ole koko totuus. Huoneiden laskeminen johtaa kummallisille raiteille. Yhteen 25 neliön lastenhuoneeseen ei mahdu kahta lasta, mutta kahteen 9 neliön huoneeseen mahtuu. Neliöiltään pienempi koti on siis tilastollisesti suurempi?

Ahtaudesta ”kärsitään”, uutinen kertoo. Erityisen ahtaasti asuvat pienten lasten perheet. Mutta kuka kärsii?

Nelihenkinen perheemme asui pitkään kaksiossa. Aikuisten pinna kiristyi, pikkulapset nauttivat. Nyt tilaa on enemmän, mutta lapset asuvat yhtä ahtaasti kuin ennenkin – aina toistensa tai aikuisten kyljessä. He eivät lisätilaa tarvinneet – paitsi huoneen, jossa säilyttää lelujaan.

Ja niin se usein onkin. Ihmiset eivät tarvitse tilaa, tavarat tarvitsevat. Asumisessa on punnittava, onko järkevää ylläpitää tilaa vain siksi, että meillä olisi paikka, jossa säilyttää alati kasvava irtaimistomme?

Kaikki lapset eivät tarvitse omia huoneita. Saatan katua lausuntoani, kun lapset ovat murrosiässä.

Omaa tilaa ja yksityisyyttä voi olla myös yhteisessä huoneessa. Kaikki riippuu perheestä, esimerkiksi lasten ikäeroista ja sukupuolista.

Murrosiässä lapset saattavat toki ymmärtää itsekin, miksi asuntoa ei vaihdeta isompaan. Eräs nelilapsinen perhe laski, että omien huoneiden edellyttämien lisäneliöiden hinnalla lapset pääsevät kukin vuorollaan vuodeksi vaihtoon. Lapset saivat valita: he valitsivat pääsyn ulkomaille opiskelemaan.

Elämäntilanteet vaihtuvat ja koti ehkä niiden mukana. Monet harkitsevat muuttoa pienempään, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ei pidä ahtautta ongelmana.

Meidän kotimme on vanha. Alunperin 80 neliön talon rakensi monilapsinen perhe 1930-luvulla. Ei se silloin ollut ahdas.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.