On korttelikaupunkien aika

Jyväskylä oli vuonna 1950 pieni kaupunki. Kaupungissa asui hieman yli 30 000 ihmistä eli neljännes nykyisestä määrästä.

Sen jälkeen Jyväskylä on kasvanut syntyvyyden ja muuttoliikkeen ansiosta mutta myös kuntaliitoksin. Silti koko aika ei ole ollut pelkkää kasvua.

Marja Kokon kirjoittama mielenkiintoinen Jyväskylän historia kertoo kaupungin vaiheista. Jyväskylästä tuli 1970-luvun lopulla muuttotappiokunta, kun nuoret perheet ottivat suunnan lähikuntiin. Erityisesti 25–35-vuotiaat hakeutuivat Laukaaseen, Jyväskylän maalaiskuntaan, Säynätsaloon ja Muurameen. Siellä asuntojen hinnat olivat suotuisia ja omakotitontteja oli saatavilla.

Jyväskylän kasvu oli vaisua 1980-luvulle saakka. Sitten kasvu kiihtyi. 1990-luvun laman jälkeen Jyväskylästä tuli yksi maamme kovimmalla kohinalla kasvavista kaupungeista, nuorekkaan urbaani city.

Kaupunkien lähikuntien kasvu oli vahva trendi koko Suomessa 1970-luvulta näihin päiviin saakka.

Aivan tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että ihmisten käyttäytyminen saattaa nyt olla muuttumassa. Eilisessä lehdessä (Keskisuomalainen 12.3.) uutinen kertoi, kuinka Jyväskylä kasvaa edelleen mutta naapurikuntien imu on kadonnut. Kaupungin väkiluku on viime vuonna plussalla mutta seudun muiden kuntien yhteenlaskettu väkimäärä laski. Näin ei ole käynyt kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

Mistä on kysymys?

Ainakin kaksi voimaa muuttaa päätöksiä asuinpaikan valinnassa. Ehkä suurin tekijä on väestön ikääntyminen. Lasten kasvettua monet pariskunnat alkavat miettiä muuttoa kaupungin keskustaan. Viimeistään eläkeiässä tämä ajatus usein toteutuu.

Omakotirakentamisen buumi oli voimakas 1970-luvulta viime vuosiin saakka. Nyt tilanne saattaa olla jopa suurilla kaupunkiseuduilla sellainen, että entisenlaista tarvetta uusille omakotitaloille ei ole. Nuorten perheiden määrä ei kasva ja vanhemmilta sukupolvilta myyntiin vapautuvat talot täyttävät monien tarpeet.

Edessä voi lähivuosina olla tilanne, että monille kehyskuntiin rakennetuille omakotitaloille ei enää löydy kysyntää. Suurin riski on 10 30 kilometrin päässä keskustasta olevilla taloilla.

Toinen kuntien väestökehitykseen vaikuttava voima on nuorten sukupolvien ajattelun muutos. Tukholman kautta Suomeenkin on rantautunut ajattelua, jossa osa nuorista haluaa asua kaupungissa joukkoliikenteen varrella eivätkä he enää edes aja ajokorttia. Tässä elämäntavassa naapurikuntien omakoti- ja rivitaloalueet eivät ole asuinvaihtoehto.

Jyväskylä on pärjännyt kymmenen suurimman kaupungin välisessä kilpailussa. Jyväskylän väestö on toiseksi koulutetuinta, lasten osuus on neljänneksi suurin, eläkeläisten neljänneksi pienin ja väestönkasvu jaetulla viidennellä sijalla.

Eikä työttömyyskään ole suuren kaupunkien pahinta. Tampereella (16,1 %), Oulussa (16,7) ja Lahdessa (16,4) työttömyys on suurempaa kuin Jyväskylässä (15,9).

Jyväskylä kasvanee tulevaisuudessa. Monet kehitystrendit viittaavat siihen, että kaupunkilaistuminen jatkuu Suomessa ja jyväskyläläistyminen Keski-Suomessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.