On maamme köyhä, siksikö jää?

Ulkomaalaisomistus vapautettiin Helsingin pörssissä vuonna 1993. Kotitaloudet omistavat enää 23 prosenttia kotipörssin osakkeista. Valtaosa yhtiöistä hinnoitellaan jo Lontoon Cityssä. Onko ajopuun rooli tietoinen tahtotila?

Vuonna 2015 yli 50 prosenttia tuottaneita suuryhtiöiden osakkeita olivat Amer Sports, Elisa, Huhtamäki ja Nokian Renkaat. Näistä poikkeuksetta jokaisessa ulkomaalaisomistus kasvoi merkittävästi.

Puolestaan vuoden kurssiromahtajat – Fortum, Outokumpu, Outotec, Metso ja SSAB – eivät saaneet ulkomailla viisaria värähtämään. Näiden lasku jäi suomalaisten veronmaksajien piikkiin, valtio kun suuromistaa jokaista.

Helsingin suuryhtiöistä, joissa ulkomaalaisomistus lisääntyi suhteellisesti eniten, kolmen kärki mahtuu neljän parhaiten tuottaneen osakkeen joukkoon. Näin ulkomainen pääoma määrittelee, mikä nousee ja mikä laskee.

Tämänkin vuoden nousijat tulevat olemaan niitä, jotka herättävät kansainvälistä kiinnostusta. Jos joukkoon ei lukeudu kaivosteollisuus, käy Suomen valtiolle huonosti, mutta se on toinen juttu.

Nimittäin Solidiumin kankkulan kaivosstrategiassa ei pohjaa näy. Outotec-tappiot ovat jättämässä jopa Talvivaara-tappiot varjoonsa. Potti on nyt 144 miljoonaa euroa miinuksella. Talvivaaraan meni 149 miljoonaa euroa.

Kuvio on tuttu: Outotecissa ulkomaalaisomistus romahti neljässä vuodessa 57 prosenttia. Samalla ajanjaksolla myös osakekurssi putosi samat 57 prosenttia. Voi yhteensattumaa!

Juha Sipilä (kesk.) linjaa uudelleen valtion omistajapolitiikan. Nyt metsät hakataan sellukattilaan ja maasta kaivetaan mineraalit, vaikka rapatessa roiskuisikin. Suomessa kasvun pitäisi kuitenkin perustua osaamiseen, teknologiaan ja tieteeseen. Kaivosstrategia sopii paremmin Etelä-Afrikalle tai Kongolle.

Sipilän tulisi linjata myös kansankapitalismin tulevaisuus, koska valtion omalla salkunhoidolla on tähtiin kirjoitettu loppunsa. Persaukisella kun ei ole varaa omistaa. Solidiumin myydessä piakkoin loputkin TeliaSoneransa ja Samponsa, muuttuu valtion sijoitusyhtiö käytännössä saattohoitolaksi.

Kansankapitalismin esteenä on sitkeä ajatus työn ja pääoman ristiriidasta. Siinä pääomalle ei saisi antaa veroetuja. Pikemminkin rikkaita tulisi aina tilaisuuden tullen rokottaa korottamalla pääomatulo- ja osinkoveroja. Tämän virhelogiikan sijaan järkiliike olisi kotimaisen pääoman kertymisen – kansankapitalismin – edistäminen pörssin vakauttajaksi.

Paremmalla omistamisen politiikalla välttäisimme kvartaalitaloudessa poukkoilun. Ohjaamalla kansan säästöt verokannustimin pörssiin, yhtiöt saisivat kärsivällistä riskipääomaa kasvuaan varten. Kotitaloudet saisivat puolestaan tilaisuuden vaurastumiseen. Valtio saisi pitkällä aikavälillä kasvavan pääomaverokertymän. Mikä tässä on niin vaikeaa?

Silti ulkomainenkin pääoma on olosuhteet huomioiden toivotettava tervetulleeksi. Näillä omistuksilla on kuitenkin varjopuolensa. Kurssilaskut lyövät yli, koska reunamarkkinoilta poistutaan kytkin luistaen. Menestyjäyhtiöiden varat valuvat ulkomaille, osinkoja myöten. Suomeen ei jää kuin lähdevero, jos sekään.

Ideologisesti tilanne on vaikea korjata. Se, mikä olisi järkevää ja nykyaikaista, ei ole torilla suosittua. Välillä tuntuu siltä, että omistamiselta puuttuu enää vain rangaistusasteikko.

Käytännössä tilanne on helppo korjata. Poliittiseksi tavoitteeksi on otettava sadat tuhannet uudet suomalaisomistajat, tulevat pääomatuloveron maksajat. Omistamisen kannattavuus on palautettava tähän maahan. Nyt olemme veropolitiikalla ulkoistaneet vaurastumisen muille.

Prosessi käynnistyisi luontevimmin omistamisen kunnianpalautuksella, symbolisella pienosinkojen verovapaudella yhtiön maksaman 20 prosentin yhteisöveron jälkeen.

Ideasta on jo hallitusohjelmassa selvityskirjaus. Nyt ollaan jatkoajalla, joten kuka on hallituksen Kasperi Kapanen, joka lennättää kypärät ilmaan?

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.