Onko Jyväskylä suuri virhe?

Oliko Keljonlahden voimalan rakentaminen virhe?, viime vuosina ja viime päivinäkin on kysytty.

On siis syytä pohtia, onko virheitä kenties tehty kautta kaupungin historian.

Oliko virhe, että majuri Carl Christian Rosenbröijer teki aloitteen Jyväskylän perustamisesta vuonna 1823? Oliko virhe, että Jyväskylä vuonna 1837 perustettiin?

Oliko komean kunnallistalon rakentaminen 3·000 asukkaan kaupunkiin virhe 1800-luvun lopussa?

Oliko virhe, että valtio perusti 1920-luvulla kivääritehtaan Jyväskylään eikä Keuruulle, joka oli toinen vaihtoehto? Jos näin olisi tehty, pörssiyhtiö Metson tehdas toimisi nykyisin Keuruulla, sillä Tourulan kivääritehtaan jälkeen Jyväskylä sai myös tykkitehtaan Rautpohjaan.

Oliko virhe kasvattaa kaupunkia kuntaliitoksilla?

 

Oliko virhe rakentaa rautatie keskustaan ja Jyväsjärven väliin 1890-luvulla?

Oliko virhe rakentaa keskussairaala Jyväskylään 1950-luvulla?

Oliko virhe rakentaa jäähalli, kaupunginteatteri ja pääkirjasto 1980-luvulla?

Oliko virhe, että Rantaväylä rakennettiin kaupunkia halkovaksi ohitustieksi 1980-luvun lopulla?

Oliko virhe rakentaa Kuokkalan silta?

Oliko virhe muuttaa Lutakon teollisuusalue asuinkäyttöön?

Oliko virhe tehdä Jyväskylän keskustaan kävelykatu?

Oliko virhe tehdä kevyen liikenteen Rantaraitti Jyväsjärven ympäri?

Oliko virhe tehdä Jyväskylän Lutakkoon tunneli?

 

Oliko virhe rakentaa pysäköintitaloja?

Oliko virhe tehdä Jyväskylästä kaupan keskus?

Oliko virhe tehdä Jyväskylästä kokous- ja kongressikaupunki panostamalla Paviljonkiin?

Oliko virhe tehdä Jyväskylästä urheilukaupunki?

Onko ollut virhe jättää rakentamatta konserttitalo?

Onko ollut virhe rakentaa houkuttelevaa imagoa?

 

Voi olla, että kaikki nämä asiat tai osa niistä ovat olleet virheitä. Mutta virheistä on aina ilmeisesti opittu.

Jyväskylän on kaikesta huolimatta kaupunki, jossa asuu yli 133·000 ihmistä, joista aika moni taitaa viihtyäkin kaupungissa.