Onko karhua näkynyt?

Kevään kylmä kausi on ohitettu. Ensi viikolla lämpenee. Alkukevään uutinen oli pääsiäisen huippulämpimät mutta nyt kevään uutiskärkeen Keski-Suomessa on kipuamassa Teuvo Hakkaraisen rinnalle karhut.

Karhu on kierrellyt Karstulassa. Talojen kulmia viistänyt karhu on nyt pysynyt monta päivää piilossa. Jos se vielä putkahtaa esille asutuksen keskellä, poliisilta lähtee kaatolupa.

Karhut pelottavat syystäkin esimerkiksi lapsiperheitä. Leikit pihoilla ja metsissä voivat olla vaaran paikka.

Toisaalta täytyy muistaa, että karhut väistelevät ihmisiä. Suomessa karhut eivät ole tiettävästi tappaneet kuin yhden ihmisen sadan vuoden aikana. 1998 ruokolahtelainen mies joutui emän ja pentukarhujen väliin. Hän juoksi karkuun mutta karhu huitaisi niin, että kaulavaltimo katkesi.

Toukokuun lopulla 2006 karhu puri nuorta naista jalkaan Hankasalmella. Onneksi nainen selvisi tilanteesta.

KARHUT kuuluvat suomalaiseen luontoon. Normaalisti karhut eivät aiheuta vaaraa vaikka samoissa metsissä kulkisikin. Ongelma ovat asutuksen lähelle sosiaalistuneet karhu. Ne on pakko kaataa, jos hätistäminen ei tehoa.

Toivottavasti suurpedot voivat elää luonnossa turvallisesti. Karhuja, ilveksiä, ahmoja ja susia kuuluu luontoon. Meidän ihmisten on sopeuduttava niiden kanssa yhteiseloon.

Mutta silti haja-asutusalueella asuvia ihmisiä ei saa jättää "villin" luonnon armoille. Jos pedot ovat ilmeinen vaara ihmisille, niitä on myös voitava kaataa.

Hyvä on muistaa, että me ihmiset olemme erityisen vaarallisia toisillemme. Väkivalta ja liikenneonnettomuudet vievät sadoilta ihmisiltä joka vuosi hengen. Maantie on vaarallisempi ihmisille kuin metsän karhut.

PRESIDENTTI Tarja Halonen on eilisessä Suomen Kuvalehden haastattelussa kuin ärtynyt karhu. Hän kokee tulleensa heitetyksi sivuun ulkopolitiikkamme ykkösrivistä.

Presidentti ei enää omaa paikkaa EU:n huippukokouksissa. Halosen mielestä näin koko EU menettää hyödyn, joka hänen Venäjä-suhteistaan olisi saatavissa.

"Nythän minä en enää ole hyödyllinen, kun Suomi ei halua, että käyn EU:ssa", Halonen sanoo. Hänestä yhden lautasen malliin mentiin nimenomaan median painostuksesta.

Saa nähdä miten Halonen sopeutuu entisen presidentin rooliin ensi talven presidentinvaalien jälkeen.

VAALIRAHAKOHUN ennakoitiin vähentävän vaalimainontaa. Nyt kun eduskuntavaalit ovat takana, tiedämme, että useimmissa sanomalehdissä vaalimainonta lisääntyi. Näin tapahtui Keskisuomalaisessakin. Ja jälleen eduskuntaan menivät puolueista yleensä ne, jotka eniten lehden sivuilla ilmoittelivat.

Halosen jälkeisestä presidenttiydestä voi tulla mielenkiintoinen kisa. Kokoomuksen Sauli Niinistö on ennakkosuosikki, jos hän ehdolle lähtee. Jos ei lähde, kaikki on aivan auki. Tuskin Jorma Ollilasta (Nokia-mokat) tai Olli Rehnistä (EU ei nyt muodissa) silti tulee presidenttiä.

Kovin on tilanne epäselvä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.