Onnea talouspolitiikkaan

Surullisten laulujen maassa ei asu poikkeuksellisen onneton kansa. Näin on, mikäli taloustieteen onnellisuustutkimuksiin on uskominen. Käsitys suomalaisten erityisen synkästä elämästä pimeässä ja kylmässä pohjolassa ei saa tukea taloustieteellisistä tutkimuksista. Suomalaisten onnellisuus ja elämään tyytyväisyys on hyvää skandinaavista tasoa. Euroopan onnettomimmat ihmiset löytyvät Itä-Euroopasta.

Mikä tekee ihmiset onnelliseksi?

Onnellisuus lisääntyy talouskasvun myötä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Norjalaisten, sveitsiläisten ja yhdysvaltalaisten onnellisuus on korkealla tasolla, mutta se ei ole enää kasvanut. Yhdysvaltalaisten naisten onnellisuus on jopa laskenut viime vuosina. Onnellisuus ei johdu pelkästään talouskasvusta, mutta hyvä talouskehitys auttaa onnellisuuden saavuttamisessa.

RAHA TUO ONNELLISUUTTA. Tulotason keskeistä merkitystä ihmisten onnellisuudessa ei voi ohittaa. Keskiarvoa korkeammat tulot ovat yhteydessä ihmisten tyytyväisyyteen. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaa 100 000 dollarin vuositulot tuottavat keskimäärin saman onnellisuuden määrän kuin se, että on naimisissa. Työttömyys vastaavasti vähentää onnellisuutta 100 000 dollarin arvosta vuodessa.

Työ on ihmisen onnellisuudelle tärkeää ja työpaikkojen määrä on yhteydessä talouskasvuun. Työtä syntyy vain talouskasvun aikana. Mielenkiintoisissa ja monipuolisissa työtehtävissä vaaditaan korkeampaa koulutusta ja saadaan parempaa palkkaa. Keskimääräistä paremmin koulutetut ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia. Onnellisempia ovat myös itsensä työllistävät, eli yrittäjät, jotka pystyvät itse paljolti päättämään miten työskentelevät. Työpaikan varmuus lisää myös onnellisuutta.

TASA-ARVOLLA ja vaikutusmahdollisuuksilla on myös kansalaisten onnellisuutta lisäävä vaikutus. Mahdollisuus päättää asioista lisää onnellisuutta, vaikka tuota mahdollisuutta ei käytettäisikään hyväksi. Demokratioissa elää onnellisempi kansa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu: naiset ovat onnellisempia kuin miehet.

Monet onnellisuuteen vaikuttavat tekijät ovat olleet yleisessä tiedossa jo pitkään. Terve mieli terveessä ruumiissa lisää tyytyväisyyttä elämään. Parisuhde tuo onnea. Liikunnan harrastaminen lisää hyvinvointia samoin kuin laaja ystäväpiiri ja erilaiset harrastukset. Lihavuus ja korkea verenpaine alentavat elämäntyytyväisyyttä. Kasvisten ja hedelmien syöjät voivat paremmin ja uskonnollisuuden harrastamisella on myönteinen vaikutus hyvinvointiin.

NUORUUTTA JA VANHUUTTA on pidetty onnellisena aikana. Tutkimukset myös vahvistavat tämän. Ihmisen onnellisuus on U-käyrän muotoinen. Alhaisimmillaan ihmisten onnellisuus on ennen 50 ikävuotta. Sitä ennen ja sen jälkeen ihmisten onnellisuus taas kasvaa. Näin ollen suomalaisten onnellisuuden aallonpohja olisi sattunut jo ikäjakaumankin perusteella 1990-luvun lamavuosiin, jolloin myös taloudelliset tekijät laskivat kansalaisten onnellisuutta. Demografian kannalta nyt ongelmaksi nähty suurten ikäluokkien ikääntyminen lisää kansakunnan yhteenlaskettua onnellisuutta.

Kansakunnan onnellisuus riippuu paljon talouspolitiikan onnistumisesta.

Kreikassa ja Portugalissa kansalaisten onnellisuus on laskussa. Talouspolitiikan päättäjillä ja Suomen uudella hallituksella on myös osavastuu kansalaisten onnellisuudesta. Jos päättäjien tavoitteena on kansalaisten onnellisuus, päättäjien tulisi edistää BKT:n kasvun lisäksi tulonjaon tasaisuutta, alentaa työttömyyttä ja pyrkiä alhaiseen inflaatioon, edistää demokratian toteutumista ja kansalaisaktiivisuutta, ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa sekä pyrkiä ympäristön puhtauteen.

YKSILÖN OMAA VASTUUTA onnellisuuden tavoittelussa ei voi välttää. Sosiaalinen aktiivisuus, omasta terveydestä ja liikunnasta huolehtiminen sekä opiskelu ja parisuhde näyttävät yksilötasolla tuottavan merkittävässä määrin tyytyväisyyttä elämään, onnea.

Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori ja varadekaani Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa