Onni oppisopimuksesta?

Hallituksen kehysriihi osoitti odotetusti lisärahoitusta oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Todellisuudessa lisärahoituksella ei vielä luoda hirveästi uutta vaan paikataan aiemmin tehtyjä leikkauksia.

Oppisopimusta on tarjottu ratkaisuksi jopa nuorten syrjäytymiseen. Todellisuudessa oppisopimukset ovat olleet aktiivisten aikuisten tapa hankkia ammattiin muodollinen pätevyys muuten kuin koulunpenkkiä kuluttamalla. Esimerkiksi vuonna 2010 oppisopimuksen aloitti vain 90 peruskoulunsa päättänyttä nuorta.

Jo puoliväli-istunnossaan helmikuussa hallitus lupasi selvittää mahdollisuudet luoda nuorille entistä joustavampi koulutusta ja työtä yhdistävä malli. Työmarkkinajärjestöt kannattavat ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuksen yhdistämistä 2+1-malliksi, jossa kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan perinteiseen tapaan oppilaitoksessa ja kolmas vuosi työpaikalla. Pirkanmaalla mallia jo kokeillaan.

Suomen Yrittäjät julkistaa uusimmassa Yrittäjäsanomat-lehdessä kyselytutkimuksensa tuloksen, jonka mukaan 42 prosenttia yrittäjistä olisi valmis ottamaan nuoren koulutettavaksi koulutussopimuksella jo seuraavan puolen vuoden aikana. Tämä kertoo myös työvoiman tarpeesta.

Koulutussopimus eroaa olennaisesti oppisopimuksesta siinä, että se on työnantajalle huomattavasti edullisempi. Oppisopimuksessa työntekijä saa alusta alkaen työehtosopimusten mukaista palkkaa ja työnantaja korkeintaan muutaman sadan euron koulutuskorvauksen. Työnantajat ovat kokeneet järjestelmän kankeaksi ja kalliiksi.

Keski-Euroopassa jopa puolet nuorista saa ammattikoulutuksensa työpaikoilla. Yrittäjäjärjestön mielestä mallia voisi soveltaa Suomeen koulutussopimuksella, joka maksaisi työnantajalle oppisopimusta vähemmän.

Yrittäjien mieleen olisi malli, jossa työnantaja maksaisi koulutettavalle aluksi palkkaa vain 300–400 euroa mutta taitojen kehittyessä enemmän. Nuori saisi lisäksi valtion maksamaa opintotukea, toisin kuin oppisopimuksessa.

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan 20–49 työntekijän yrityksistä 57 prosenttia olisi valmis ottamaan nuoren työpaikalle koulutussopimuksella. Yksinyrittäjistä koulutussopimus kiinnosti joka viidettä. Helmikuussa tehtyyn kyselyyn oli vastannut yli 1 200 yritystä.

Yrittäjäsanomien pääkirjoitus sisältää jämäkän viestin: ”Suomessa on eri tilastojen mukaan noin 265 000 yritystä. Nopeasti laskettuna noin 100 000 yritystä tai yrittäjää aktivoituisi välittömästi, mikäli koulutussopimus otetaan käyttöön.”

Suomessa on yli satatuhatta nuorta, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Vaikka ikäluokat pienenevät, tilastot eivät ilman tekoja kaunistu. Hallituksen olisi syytä pikaisesti sekä luoda koulutussopimuksen kaltaisia uusia malleja että perua kaavaillut ammattikoulutuspaikkojen leikkaukset ainakin Keski-Suomen kaltaisilla korkean työttömyyden alueilla.

Jyväskylässä yhdeksäsluokkalaiset kamppailevat tänä keväänä koulutuspaikoista ankarammin kuin koskaan. Ensisijaisia hakijoita on lukioihin 994 (paikkoja 897) ja ammattiopistoon 2 897 (paikkoja 1 682). Nuorisotakuuseen kuuluva peruskoulun päättävien etuoikeus ei ole vielä voimassa.