Onnistuisiko Clinton aselakien tiukentamisessa?

Phoenixin kampanjatilaisuudessa Arizona State Universityn kampuksella Hillary Clinton osoitti arviolta 12 000-päistä yleisöjoukkoa etusormellaan tehostaakseen sanomaansa. Clintonista paistoi aito intohimo, kun hän lupasi hurraavalle kannattajajoukolle, että kaikkia aselakeja tiukennetaan hänen hallintonsa aikana.

Mutta pystyisikö tuleva presidentti siihen, mihin monet hänen edeltäjänsä ovat kompastuneet eli uusien aselakien säätämiseen?

Presidentti Obaman aikana on säädetty 20 asetusta, mutta ”turhaan” ja ”ennenaikaiseen” kuolemaan johtaneet ampumatapaukset ovat vain lisääntyneet vuosi vuodelta.

Tilanne ei todellakaan ole hyvä. Tilastot ovat suorastaan karmaisevia. Yksin Chicagossa on kuollut tämän vuoden aikana lähes 500 ihmistä. Joka viikko kaupungissa tapahtuu keskimäärin 82 ampumavälikohtausta.

Eurooppalaisena on vaikea ymmärtää, että johtava länsimaa on tällaisessa alennustilassa.

Mutta yritetään.

Mielipidetutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia amerikkalaisista kannattaa aselainsäädäntömuutosta, jonka mukaan kaikkien aseidenostajien taustatiedot tarkistettaisiin ostotilanteessa, oli kyse sitten asekaupoista aseliikkeessä, yksityisten ihmisten välillä tai amerikkalaisten suosimilla asemessuilla. Jokainen asekauppa myös rekisteröitäisiin osavaltion ylläpitämään aserekisteriin. Näin aseet eivät pääsisi entisten rikollisten, mielenterveysongelmaisten tai esimerkiksi väkivaltaiseksi todetun entisen puolison tai alaikäisten ostajien käsiin.

Turvallisempia ja maalasjärkeen käyviä aselakeja kannattavia kansalaisia turhauttaa myös yleisen liittovaltiotason aselaisäädännön puuttuminen, ja sen seurauksena syntyneet osavaltiokohtaiset aselait. Osavaltiot säätävät omia aselakeja kiertääkseen liittovaltion asetuksia.

Lisäksi politiikkoja rahoittava kansallinen kiväärijärjestö NRA (National Rifle Association) on maassa hyvin vaikutusvaltainen järjestö.

Huolestuttavaa on myös se, etteivät aselait kiellä rynnäkkökiväärien käyttöä eikä suuria patruunalippaita.

Aselaeissa on myös pienempiä porsaanreikiä. Tällainen on muun muassa yksityisten kansalaisten aseiden säilyttämistä koskevien säädöksien puuttuminen.

Harva se päivä voi lehdestä lukea alle kouluikäisistä lapsista, jotka ovat saaneet käsiinsä perheen metsästysaseen tai pistoolin.

Mutta amerikkalainen ei olisi amerikkalainen, jos hän antaisi asioiden jäädä kellumaan viranomaisten toimien puutteessa.

Lähinnä vapaaehtoisista naisista ja äideistä kansalliseksi vaikuttamiskanavaksi järjestäytynyt Moms demand action in gun sense in America -järjestö toimii vaikuttamalla poliittisiin päättäjiin niin osavaltio- kuin liittovaltiotasolla. Näitä äitejä ja naisia on nähty monissa Clintonin vaalitilaisuuksissa jakamassa esitteitä ja kiertämässä ovelta ovelle kannustamassa ihmisiä äänestämään. Tai sitten naiset käyvät luennoimassa äitiryhmille turvallisesta aseiden säilyttämisestä kotona.

He jakavat jopa lukkoja säilytyskaappeihin ja -laatikoihin, jonne kaikenlaiset aseet tulisi panna kotona pois lasten ja nuorten ulottuvilta.

Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva vapaa toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.