Operettia ja Pohjantähteä

Laulu Emmerich Kálmánin operetista Mustalaisruhtinatar kaikui yhä mielessäni poistuessani Helsingin Musiikkitalosta Suuresta Operettigaalasta sunnuntai-iltana: "Ollaan niin kuin pääskyset, pesä laaditaan". Ja olo oli onnellisen kevyt kuin pääskysellä Suomen suvessa.

Kolme bussilastillista musiikista ja uudesta Musiikkitalosta kiinnostuneita ihmistä oli lähtenyt Jyväskylästä Matka-Töysän ja Jyväskylän konserttisalin hanketukiyhdistys ry:n järjestämälle matkalle kohti Helsinkiä kuuntelemaan Operettiteatteri Bravo!:n ja Jyväskylän Sinfonian yhteistyön tulosta ja tutustumaan Helsingin Musiikkitaloon.

1 704 istumapaikkaa käsittävä konserttisali oli myyty lähes loppuun. Alhaalla tummasävyisen salin keskellä vaaleana hohtavaa, mäntypuulattiaista esiintymislavaa ympäröi katsomo. Näkyvyys oli hyvä, istuipa sitten permannolla tai ylhäällä parvella.

Entä sitten se paljon mainostettu akustiikka? Yhdeksän tasokkaan solistin äänet tahtoivat joskus hukkua Hannu Bisterin johtaman Jyväskylä Sinfonian säestyksen alle. Mistä tämä johtui, siinäpä kysymys!

Marjatta Airas, Jyrki Anttila, Ritva Auvinen, Tommi Hakala, Riikka Hakola, Jouni Kokora, Ulla Paakkunainen, Risto Saarman ja Petrus Schroderus tulkitsivat antaumuksella Kálmánin ohella myös muiden kuuluisien operettisäveltäjien kuten esimerkiksi Franz Lehárin ja Johann Strauss nuoremman lauluja.

Kuulijoiden sydämet sulivat viimeistään silloin, kun pidettynä laulunopettajana tunnettu, vuonna 1979 Pro Finlandian saanut oopperalaulaja Ritva Auvinen lauloi juuri ennen väliaikaa Lehárin Viljalaulun operetista Iloinen leski.

Tunteisiin vetoavan konsertin juonsivat ohjaaja Jussi Tapola ja näyttelijä Elina Korhonen.

Tapola kiteyttikin tämän kaltaisen musiikkitapahtuman annin osuvasti lainaamalla kuuluisan elokuvaohjaajan, Vincente Minnellin ajatusta: "Kun arki alkaa muistuttaa painajaista, tarvitaan päiväunia."

Jos suunnittelee käyntiä pääkaupungissa, niin Musiikkitalon ohessa kannatta käydä katsomassa Kansallisteatterissa Täällä Pohjantähden alla -näytelmä.

Jos olettaa esityksen olevan Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian näyttämöversio, jollainen esimerkiksi oli vuonna 2002 Jyväskylän kaupunginteatterissa nähty, Kaisa Korhosen ohjaama, vaikuttava tulkinta, niin silloin kyllä pettyy.

Kansallisteatterin Täällä Pohjantähden alla on näytelmän ohjaajien, Kansallisteatterin johtajan, Mika Myllyahon ja Saana Lavasteen kirjoittama, Linnan teoksen innoittamana syntynyt tuotos. Heidän tarkoituksenaan on ollut tuoda esiin tämän päivän epäkohtia, vihan ja väkivallan ongelmia, joita projisoidaan Linnan Pohjantähteen.

Teksti perustuu suurelta osin Myllyahon ja Lavasteen käymiin keskusteluihin.

Myös esityksessä ohjaajat ovat roolihenkilöinä läsnä. Heitä esittävät Kristo Salminen ja Elina Knihtilä.

Näytelmän ehkä liiankin osoittelevasta ja paikka paikoin hajanaisesta alusta esitys tiivistyy loppua kohden. Taisto Reimaluodon tulkitseman Jussi Koskelan loppurepliikki "Jättäkää suot rauhaan ja muistakaa hengittää", antaa ajattelemisen aihetta.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen avustaja ja kriitikko.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Ämmä hallitus?

Kolumni: Holtittomat kuskitko muka hauskoja?

Kolumni: Jyväskylä vs. Buenos Aires

Marin tekee ruuhkaa vihervasemmistoon

Kolumni: Taksien hinnat pysyivät, mutta palvelu huononi

Kolumni: Muunneltua totuutta laseilla ja ilman

Antenni: Lapseni löysi Youtubesta mainiot esikuvat

Haittamaahanmuuttajat söivät eläkeparannukset

Kolumni: Työehtojen shoppailu on vasta alussa

Kolumni: Itsenäisyyspäivä epäperinteisin menoin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.