Opetussuunnitelman vaikutus meihin

Mitä uusi opetussuunnitelma oikeasti pitää sisällään? Kehittääkö vai rasittaako se oppilaita?

Uusi opetussuunnitelma pitää sisällään monia muutoksia varsinkin peruskouluihin. Sen mukaan on tarkoitus kehittää laaja-alaisen osaamisen taitoja, jotka tarkoittavat seitsemää erilaista työtapaa kasvaa ihmisenä ja kansalaisena.

Peruskoulun aikana tehdään vuosittain ainakin yksi projekti, joka yhdistää kaksi oppiainetta sekä yhden laaja-alaisen oppimisen taidon. Esimerkiksi yläkoulussa oppilaat voivat tehdä vuoden aikana näytelmän, jossa he yhdistävät äidinkielen ja historian. Sen lisäksi he opiskelevat samalla kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta sekä ilmaisua.

Käytännössä siis uuden opetussuunnitelman tavoitteina ovat oppiainerajojen rikkominen sekä roolien muutos, sillä opettaja nähdään jatkossa enemmänkin oppimisen ohjaajana kuin perinteisenä opettajana.

Istumisen ja kuuntelemisen aika on siis ohi. Nyt on aika aktivoitua. Mutta mitä se tarkoittaa käytännön opetukselle? Opiskelusta tulee entistä itsenäisenpää, ja oppilaat saavat opetusta vain kysyttäessä. Nyt kun tietokoneilta voi löytää kaiken tiedon eikä kirjoja tarvita, voi oppiminen käydä monille vaikeammaksi. Olemme huomanneet, että käsin kirjoittaessa oppii helpommin, kun kirjoittamiseen keskittyy enemmän ja sisältö jää paremmin mieleen.

Kokeisiinkin luettaessa kirja on konkreettisempi. Tietokoneen ruutu voi aiheuttaa joillekin päänsärkyä, ja jotkut voivat eksyä netin maailmaan. Koneella luettaessa on siis suurempi houkutus lähteä nettiin surffailemaan kuin lukea itse kokeisiin, jonka vuoksi keskittyminen on haastavampaa.

Alakoulun puolella panostetaan kieltenopiskeluun, jonka takia englanti aloitetaan jo toisella luokalla. Onko tämä liian aikaista niille, jotka eivät edes hallitse äidinkieltään kunnolla? Valinnaisaineetkin aloitetaan kolmannella luokalla, ja niihin kuuluvat muun muassa kotitalous, musiikki ja tietotekniikka, johon kuuluvat esimerkiksi robotiikka, ohjelmointi ja elokuvanteko.

Vaikka tietotekniikkaa oppilas ei valitsisikaan valinnaisaineekseen, silti se tulee toisella luokalla ohjelmointina. Yhdeksäsluokkalaisina mekään emme ymmärrä ohjelmointia, mutta toisaalta se tulee olemaan erittäin tärkeä jatko-opintojen kannalta varsinkin nyt, kun tietokoneet yleistyvät opiskelussa.

Ovatko tietokoneet kuitenkaan niin välttämättömiä? Ilman niitäkin voi selvitä arkisista askareista ja menestyä monissa ammateissa. Alakoulussa annetaan myös aikaisempaa enemmän positiivista palautetta, joka kohentaa oppilaan itsetuntoa. Tämä voisi myös vähentää tämän hetkistä ongelmaa, sillä joka viides suomalainen nuori sairastuu masennukseen. Ainakin tämä uudessa opetussuunnitelmassa voisi kehittää nuoria eteenpäin entistä itsevarmempina.

Onko siis uusi opetussuunnitelma hyvä vai huono? Vain aika näyttää millaisiksi me nuoret kasvamme.

Kirjoittajat ovat Kuokkalan yhtenäiskoulun 9. luokan oppilaita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.