Opetusta olennaiseen

Tänään juhlivat ylioppilaat ja kouluista valmistuneet - onnea heille kaikille! Toivottavasti mahdollisimman moni kokee saaneensa 12-vuotiselta koulutaipaleelta oikeita elämässä pärjäämisen eväitä.

Perusopetuksen sisällöistä on puhuttu viime aikoina paljon. Perusopetuksen tuntijakoa pohtinut työryhmä sai alkuviikosta valmiiksi esityksensä, joka vaikuttaa varsin onnistuneelta. Se ei sisällä suuria muutoksia, mutta tuo opetusta askeleen lähemmäksi nykyaikaa.

Työryhmä esittää peruskouluun lisää valinnaisuutta, taideaineita ja liikuntaa sekä uusiksi aineiksi etiikkaa ja draamaa.

Etiikan tunneille osallistuisivat kaikki oppilaat maailmankatsomuksellisista eroista riippumatta. Koko ajan kansainvälistyvässä Suomessa tämä on ehdottomasti oikea suunta; suomalaisen yhteiskunnan ja yleisemminkin elämän arvoja opitaan pohtimaan yhdessä.

Draama on oppiaineen nimeksi turhan ylevä. Ilmaisutaito olisi kuvaavampi. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat elämässä uskomattoman paljon, ja niitä arvostetaan työelämässä kaikissa tehtävissä.

VIERAIDEN kielten opetusta työryhmä ehdottaa alkamaan toisella luokalla nykyisen kolmannen sijasta. Mainio ajatus! Lapsilla on tuossa vaiheessa hirmuinen into oppia uusia asioita ja uskomaton kyky muistaa niitä jopa ulkoa.

Kunpa opetushallitus vielä kehittäisi menetelmän, jolla tuo alakoululaisten innostunut asenne uuden oppimiseen saataisiin säilymään läpi ihmisen elämän.

Ehdotetut muutokset opetuksen sisältöön vastaavat hyvin nuorten odotuksia. Maaliskuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan kielitaito sekä matemaattiset ja sosiaaliset taidot ovat nuorten mielestä tärkeintä koulussa.

Opetusmenetelmiin nuoret toivoivat lisää ryhmätöitä, keskusteluja ja käytännön tekemistä. Ei ihme; asioita päntätään edelleen kirjoista kokeita varten, kun tärkeämpää olisi oppia löytämään tiedon lähteet ja poimimaan niistä olennainen.

Tutkimuskyselyyn vastasi 65 000 nuorta, joten viesti on syytä ottaa vakavasti.

LUKIOSTA on perinteisesti puhuttu "yleissivistävänä kouluna". Sivistyksen nimiin vannovat lähes kaikkien aineiden opettajat vuorollaan, korostaen oman alueensa merkitystä.

Mitä on sivistys? Nykysuomen sanakirjasta löytyy määritelmiä aukeaman verran, kuten " kasvatuksen tietä omaksuttu tieto ja henkinen kehittyneisyys sekä tapojen hienostus".

Kun noin 30 vuotta sitten kävin Viitasaaren lukiota, en ymmärtänyt matematiikkaa yleissivistykseksi. Neljän vieraan kielen opiskelijana olin vankasti sitä mieltä, että matematiikkaan käytetyt oppitunnit olivat ajanhaaskausta.

Kirjoitin silloiselle opetushallituksen pääjohtajalle Erkki Aholle tulisieluisen kirjeen, jossa vaadin matematiikan poistamista kielilinjaa käyvien lukiolaisten opinnoista. Muutaman viikon kuluttua koululle saapui Ahon vastauskirje, jossa hän kohteliaasti mutta jämäkästi perusteli matematiikan hyödyllisyyttä humanistillekin.

Elämä on opettanut Ahon olleen oikeassa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.