Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä

Tämä kirjoitus on suunnattu opiskelijoille. Te muut voitte lopettaa lukemisen tähän, tai jatkaa, jos haluatte saada tuntumaa opiskelijoita koskettaviin asioihin hieman erilaisesta näkökulmasta.

Työkyky on pitkään pinnalla ollut käsite. Kuitenkin vasta viime aikoina opiskelijoiden oloja on alettu miettiä samassa kontekstissa ja kartoitettu analyyttisesti. Opiskelukykyyn ja siihen vaikuttaviin tekijöihin paneutuminen luo mahdollisuuksia parantaa opiskelijoiden kykyä suorittaa opintoja, valmistua ja siirtyä elämässä eteenpäin.

Uutisissa ja kannanotoissa puhutaan usein opiskelijoiden oloista, valmistumisajoista, opintotahdista ja toimeentulosta. Harvemmin kuitenkaan lähestymistapa opiskelijoita koskeviin asioihin on oikeasti opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin pureutuminen siinä mittakaavassa missä asiaan pitäisi suhtautua.

Tietenkin toimeentulon ja asumisen edellytykset ovat välttämättömät puitteet opiskelijoille – aivan kuten keille tahansa muille ihmisille. Opiskeluympäristöä, opetuksen laatua tai tukea opiskelutekniikkaan harvemmin kehitetään yhdessä, vaikka päätavoitteen pitäisi olla kaikkien kolmen yhdessä kehittäminen ja miettiminen, miten kukin tekijä vaikuttaa kokonaisuuteen.

Opiskelu on puitteiltaan stressaavaa, ja erityisesti ohessa muuta työtä tai vapaaehtoistoimintaa harrastavat ovat varsinaisessa riskiryhmässä henkisen työkyvyn ylläpitämisen kannalta.

Erityisesti järjestöissä toimivat opiskelijat ovat ongelmallisessa tilanteessa sen suhteen, että opintojen ohessa tehtävät asiat vaikuttavat negatiivisesti opintoihin ja sitä kautta suoraan omaan toimeentuloon.

Tällaiset ihmiset, jotka haluaisivat opetella taitoja, jotka mahdollisesti auttavat heitä myöhemmin työelämässä, ovat niitä, joiden toimeentulo ja pärjääminen ovat eniten uhan alla.

Työssäkäyvillä on sen suhteen asiat paremmin, että heidän toimeentulotasonsa useimmiten mahdollistaa sentään elintasollisesti enemmän asioita ja harrastusmahdollisuudet ovat laajemmat – mikä on kaikki plussaa työkyvyn ylläpitämiseksi.

Opiskelukyvyn parantamisessa on eväät opiskelijan hyvän opintotahdin ylläpitämiseen ja tutkinnon suorittamiseen tavoiteajassa. Hyvällä opiskelukyvyllä ja -tekniikalla varustettu ihminen on varmasti oppimiskykyinen ja hyvän työkyvyn omaava myös työelämässä.

Miksi opiskelijan elämää täytyy mollata ja miksi heidän toimeentuloaan täytyy hankaloittaa kiristämällä opintotuen ehtoja, kun tämä kaikki heijastuu väistämättä myöhemmin työelämään?

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen järjestö- ja kylävastaava.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.