Oppimisen oikeus on politiikkaa

Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, vuonna 1945 perustettu Unesco viettää tiistaina syntymäpäiväänsä kireissä tunnelmissa. Unescon yleiskokouksen tuore päätös hyväksyä Palestiina jäsenekseen johti rangaistuksiin, jotka vaikeuttavat järjestön toimintaa.

JÄRJESTÖN 173 jäsenmaasta 107 puolsi ja 14 vastusti jäsenyyttä. Loput jättäytyivät äänestyksestä.

Vastustajiin kuuluivat Israel ja Yhdysvallat. Israel ilmoitti heti keskeyttävänsä Unescon rahoittamisen. Israelin osuus Unescon budjetista on kaksi miljoonaa dollaria. Lisäksi Israel kiihdyttää siirtokuntien rakentamista miehittämillään Länsirannan palestiinalaisalueilla ja keskeytti varojen siirrot palestiinalaisalueille toistaiseksi.

Taloudellisesti merkittävämpi Unescon boikotoija on Yhdysvallat, sen maksuosuus on 22 prosenttia järjestön budjetista.

Unescolle kiukuttelu ei sinänsä ole tavatonta Yhdysvalloille; maa vetäytyi kokonaan järjestön toiminnasta vuosiksi 1984-2003 vedoten pelkoon lehdistönvapauden kaventumisesta. Paluusta ilmoittanut Yhdysvaltain presidentti George W. Bush sanoi päätöksen "symboloivan sitoutumistamme ihmisarvoon".

Enemmän paluuilmoitus symboloi Yhdysvaltain sitoutumista maailmanpolitiikan uusiin suhdanteisiin terrorismin vastaisessa sodassa, sillä ihmisarvon kunnioitukselle Bushin hallinto ei tuossa sodassa juuri pannut painoa.

SUOMI tuki äänestyksessä Palestiinan Unesco-jäsenyyttä. Tästä ärtyneille kristillisdemokraateille ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vastasi järkeenkäyvästi, että Suomi on pitänyt palestiinalaisten hakeutumista YK:hon ja sen erityisjärjestöihin ymmärrettävänä, koska YK on oikea paikka konfliktien käsittelylle ja Suomi on johdonmukaisesti tukenut kahden valtion mallia Lähi-itään.

UNESCON tarkoituksena on peruskirjansa mukaisesti tieteen, kasvatuksen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojen yhteistyötä kaikkien ihmisten universaalien oikeuksien turvaamiseksi YK:n peruskirjan hengessä.

Yhdysvaltain päätös lopettaa Unescon rahoittaminen vaikeuttaa myös maan omien poliittisten päämäärien saavuttamista ja sotilaallisten ratkaisujen jälkihoitoa. Viime vuosina Unesco on muun muassa opettanut Irakissa vapaan ja kilpailevan median toimintaperiaatteita ja Afganistanissa luku- ja kirjoitustaitoa poliiseille. Uutta toimintaa on ollut nuorten toimittajien koulutus objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen "arabikevään" mullistukset kokeneissa Lähi-idän maissa.

ENITEN rahoituspäätöksestä kärsivät monet köyhät ja sotien runtelemat Afrikan maat.

Unescon bulgarialainen pääjohtaja Irina Bokova on erityisen huolissaan järjestönsä ykkösasiaksi nostamastaan naisten ja tyttöjen koulutuksesta, sillä kehitysmaiden naiset on yleisesti tunnustettu kestävän kehityksen muutoksen avaintekijöiksi. Esimerkiksi Unescon liikuteltavat koulut ovat avanneet tuhansille naisille tien tasavertaiseen koulutukseen monissa sukupuolisyrjintään taipuvaisissa yhteiskunnissa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.