Osa-aikatyö auttaa jaksamaan

Eläkeikä on päivän puheenaihe kaikenikäisten keskuudessa. Huoli työelämässä jaksamisesta iskee jo kolmekymppisiin, kun samanaikaisesti yleisen eläkeiän nostamisen kanssa työnantajien etujärjestö on tuonut julki halunsa lopettaa osa-aikaeläkkeet kokonaan.

Työelämään pitäisi siirtyä entistä nuorempana, työtä pitäisi paiskia täysillä vähintään 40 tuntia viikossa ja vähintään 40 vuotta.

Moni meistä uupuu jo pelkästä ajatuksesta.

Miksi työn tasapuolisempaa jakamista ei voitaisi harkita? Eikö olisi arvokkaampaa saada jokainen kynnelle kykenevä edes jollakin tapaa työn syrjään kiinni kuin sälyttää yhä harvempien niskaan yhä suurempi taakka.

SUOMESSA osa-aikatyötä tehdään vähemmän kuin muissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Osa-aikatyöllä on perinteisesti ollut kielteinen leima, onhan moni pienituloinen palvelualan työntekijä joutunut valitsemaan sen vastoin tahtoaan. Silloin se on merkinnyt kitkuttelua köyhyysrajalla.

Silti uskon, että osa-aikatyö ainakin elämän ruuhkavuosina auttaisi monia meistä jaksamaan työelämässä pidempään. Voisipa keveämpi työtahti vähentää sairauspoissalojakin.

Miksi työantajat vieroksuvat räätälöityjä työaikajärjestelyjä? Syyt varmasti vaihtelevat eri aloilla ja työpaikoilla. Työn luonne voi joskus yksinkertaisesti olla sellainen, että tehtävää on vaikea pilkkoa järkevällä tavalla kahdelle tekijälle.

Myös ammattiyhdistyksillä on peiliin katsomisen paikka. Kun kokoaikaisille työntekijöille suodaan mahdollisuus keventää tilapäisesti työkuormaa osa-aikatyön tai erilaisten sapattivapaiden avulla, se merkitsee usein määräaikaisten palkkaamista. Kun samalle työntekijälle tulee useampia tällaisia määräaikaisuuksia, työnantajaa voidaan helposti syyttää pätkätyösuhteiden ketjuttamisesta.

OSA-AIKAISUUS voi jopa lisätä työn tuottavuutta, kun ihminen saa mitoittaa urakkansa voimiensa mukaan. Ihmisen elämä kun on kokonaisuus, jossa työn ja muun elämän yhteensovittaminen eri elämänvaiheissa voi olla eri tavoin haasteellista.

Osa-aikaeläkeläisten elämään kuuluu usein työn lisäksi olennaisena osana iäkkäistä läheisistä tai lapsenlapsista huolehtiminen. Jos tämä panos muutetaan rahaksi, sen merkitys voi olla kansantaloudellisesti jopa suurempi kuin suoran palkkatyön.

VARUSMIESPALVELUKSEN johtajakoulutuksesta pitäisi saada opintopisteitä korkeakouluihin. Näin ehdottaa opetusministeri Henna Virkkunen.

Kannatan ehdotusta, mutta tasapuolisuuden nimissä myös siviilipalveluksen tuoma oppi ja työkokemus tulisi lukea nuoren hyödyksi ainakin silloin, kun siitä selkeästi on ollut koulutuksessa hyötyä.

Kaiken kaikkiaan nuorten aktiivisuutta eri toimissa voisi laskea opintopisteiksi, ainakin silloin kun se selkeästi antaa valmiuksia työelämään.

Moni saa opintoihin ja työelämään hyödyllistä oppia kansalais- ja harrastustoiminnasta siinä missä armeijastakin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.