Osallistu ja älä voita mitään!

Hyvin usein löydän itseni kirjoittamasta nimeäni ja yhteystietojani lipukkeeseen, jonka sitten sujautan pahviseen kilpailulaatikkoon. Vaikka laatikon kyljessä lukisi ”Voita jääkiekkovarusteet”, olisin taatusti rustaamassa nimeäni arvontalippuun, vaikka en kuuna päivänä pistäisi moisia kamppeita päälleni.

Olen myös osallistunut kilpailuun, josta voi voittaa vuoden polttopuut. Piruako minä kerrostalossa niillä edes tekisin? Se on se osallistuminen ja se voittamisen mahdollisuus, pääsisi ainakin leuhkimaan, että minäpäs voitin hirveän kasan klapeja, mistäs sulle saatais?! Vuolisi niistä sitten vaikka puu-ukkoja.

Väitetään, että on olemassa sellainen kuin arpaonni. Samat ihmiset voittavat aina ne isoimmat joulukinkut ja parhaat ulkomaanmatkat. Itselläni tuota onnea ei ole ollut. Kerran voitin radiokanavalta hirveän ruman lippalakin ja t-paidan. Nekin tarinalla, joka ei pitänyt lainkaan paikkaansa. Muutaman kerran raaputusarvasta on tullut neljä euroa, jonka olen sijoittanut uuteen arpaan ja hävinnyt.

Nyt näin joulun alla sitten lykästi. Osallistuin Helsingissä sisustusmessuilla ainakin muutamaan kymmeneen kilpailuun. Tarjolla oli uusi keittiö, maailmanympärimatka, sata metriä leveä sänky ja mitä kaikkea. Mutta en minä sentään sieltä mitään voittanut.

Sen sijaan osallistuin Facebookissa erääseen kilpailuun ja voitin kokkausillan sirkuskokin kanssa. Jonglööraako siellä joku pihveillä pellenenä päässään? Ilta kuulosti niin eriskummalliselta ja kyseessä oli kuitenkin kilpailun voitto, että pakkohan se oli lähteä katsomaan. Hyvä, että lähdin.

Teimme hirveät määrät maukasta ruokaa ja opimme ruuanlaitosta, ilman mitään sirkustemppuja ja neniä. Opin ainakin, että pihviä paistaessa ei saa koskaan ajatella, että onkohan se nyt varmasti kypsä. Silloin se on jo pilalla.

Olen joskus miettinyt, suoritetaanko kilpailuissa arvontaa ylipäätään ollenkaan. Onko kyseessä vain suuri huijaus? Helpostihan sitä voi kirjoittaa esimerkiksi nettisivuille, että vuoden toppatakit voitti Timo Seppänen Kauhajoelta, keksiä nimen ja paikkakunnan päästään ja ihmiset nyökyttelevät, että sinne meni se voitto, pysyypähän Timppa lämpimänä.

Tai vielä helpompi tapa on kirjoittaa suoraan kilpailulipukkeeseen, että ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Kun kilpailu päättyy, heitetään koko arvontalaatikko takkaan ja tuikataan tuleen eikä kenellekään ilmoiteta henkilökohtaisesti yhtään mitään. Ja jos totta puhutaan, olen kuullut, että näin myös toimitaan. Itselleni se oli ainakin järkytys arvontalootien suurimpana ystävänä, enkö saakaan polttopuita?!

Ainakin osa kilpailuista on varmasti silkkaa huiputusta. Voittajaa ei koskaan arvota ja pahvibokseilla halutaan vaan ihmiset sisään kauppaan tekemään typeriä ostopäätöksiä kilpailuihin osallistumisen lomassa. Jaahas, tuossahan on tuota sinappia ihan kilpailulaatikon vieressä, kärryyn vaan, ja vielä kymmenen tuubia satasella, hyvä tarjous.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.