Osinkoja tulisi maksaa useammin

Vaikka pidän itseäni jonkinlaisena kapitalistina, inhoan markkinoiden lyhytjänteisyyttä. Olen jo kauan ajatellut, että varsinkin Helsingissä pörssiyritykset maksavat nykyään liikaa osinkoja ja investoivat rohkeisiin kasvuhankkeisiin liian vähän.

Yrityskaupoista puhdistettuna 2010-luvun yleiskuvaksi on koko Helsingin pörssin tasolla muodostunut miltei koko tuloskertymän jakaminen osinkoina. Osingonjakosuhdetta saisi muuttaa reippaasti pitkäjänteisemmäksi kasvattaen kauaskantoisia investointeja. Tämä pudottaisi nykyhetken osingonmaksutasoa, mutta voisi kohottaa tulevina vuosina jaettavaa kakkua paitsi omistajien myös yhteiskunnan hyödyksi.

Osinkotasoa saisi kutistamisen lisäksi paloitella useampaan maksuerään pitkin kalenterivuotta. Vaikka kvartaali-etuliitteellä onkin ikävä kaiku, olen ehdoton kannattaja osinkojen jakamiselle vuosirytmin sijaan kvartaaleittain. Tämä trendi itse asiassa on jo oraalla: ainakin Aspo, Citycon, Fiskars, Orava Asuntorahasto, Telia, Verkkokauppa.com ja Wärtsilä ovat alkaneet jakaa osinkoja keväisen ”rankkasateen” sijaan kaksi tai neljä kertaa vuodessa eli jatkuvana ”tihkusateena”.

Tihennetyssä rytmissä sijoittajan ei tarvitse enää odottaa osinkoa kuin kuuta nousevaa. Myös nopean tuoton kalastelu keväisessä osinkokiimassa jää taka-alalle, koska esimerkiksi pörssin keskimäärin neljän prosentin vuosiosinko vastaa prosentin osinkoa kvartaalissa. Siksi on ilmeistä, että kvartaaliosingon yleistymisen skenaariossa jokakeväinen osinkoralli ja osinkojen irtoamisia seuraavat jyrkät kurssipudotukset jäisivät pois.

Samalla vähenisi spekulaatio ja sijoittajat saattaisivat sitoutua pitkäjänteisemmin yritykseen nähdessään osingon palkanomaisena. Määrä olisi sama, mutta useammat maksuerät helpottaisivat taloudenhallintaa. Tuskinpa palkansaajakaan ottaisi koko vuoden palkkaansa mieluiten yhdessä erässä vapun tienoilla.

Lisäksi monen sijoittaessa saamansa osingot uudelleen pörssiin näiden uudelleensijoitusten aiheuttama ostopaine jakaantuisi tasaisemmin vuoden varrelle. Tämä tietenkin olisi omiaan vähentämään yrityksen kehityskaaren valossa tarpeettomia kurssiheilahteluja, kun osingot eivät virtaisi kerralla takaisin markkinoille.

Yrityksillä puolestaan on harvoin kevään osingonjakoa vastaava raha valmiina kassassaan. Niillekin useampi eräpäivä osingonmaksussa voisi olla eduksi. Nykymallinen vuosiosinko vaatii yritysjohdolta kvartaaliosinkoa enemmän kaukonäköisyyttä.

Ehkäpä kvartaaliosinko myös sitouttaisi pysymään omistajaluettelossa edes seuraavaan jouluun. Eikä tämä oikeastaan ole kärjistämistä. Esimerkiksi Nokialla on osakkeita 5,8 miljardia kappaletta. Kuluvana vuonna niitä oli vaihdettu pörssissä joulukuun puoliväliin mennessä jo 9,1 miljardia kappaletta.

Luit aivan oikein. Nykytahdilla Nokian osake siis päätyy uudelle omistajalle keskimäärin kahdeksan kuukauden välein! Lähes sama tahti koskee Fortumia ja UPM-Kymmeneä.

Vain luutuneet tavat estävät kvartaaliosinkoon siirtymisen. Emeritusliikemiesten täyttämissä hallituksissa uudistumiskyky on jo ehtoopuolella. Muutokseen tarvittaisiin ajassa elävän suuromistajan tahtoa. Olisiko tässä eläkeyhtiöiden tai parjatun valtio-omistajan näytönpaikka?

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.