Outi Nyytäjä on osallistuva aktivisti

Kun luin Outi Nyytäjän viimeisimmän kirjan Menestys ja moraali, totesin kilpailun menestyksestä olevan kuin Suomi-maraton, jossa kaikkien on oltava mukana. Ja voi heitä, jotka putoavat reitin varrelle. Tietämättömyyteen jäävät massat, jotka kansoittavat näkymättömät lähiöt, tekevät pimeät työt, harjoittavat "pimeyden hommia", ja joiden moraali ja kieli ovat käsittämättömiä...

Aikansa Perlos-jupakasta Nyytäjä kertoi, miten ainoastaan Kuopion piispa Wille Riekkinen oli vaatinut Perloksen valtiolta saamia tukiaisia takaisin. Hän otti kantaa yhteiskunnalliseen vääryyteen, mutta muut kirkollisen työntekijät pysyivät tilanteessa vaiti, puolueettomina.

Illan ohjelmassa, Atro Lahtelan, J.P. Pulkkisen ja Marika Kecskemétin toteuttamassa Ammatti: suomalainen kirjailija kerrotaan Outi Nyytäjän olevan kuunnelmien sekä elokuvien käsikirjoittaja, esseisti, kriitikko, kirjailija ja tv-näytelmien tekijä. Mutta myös sumeilematon, suora ja sarkastinen.

"Uskon vakaasti, että kaikki tärkeä tulee marginaaleista: taide, ajatukset, kehitys", Nyytäjä sanoo. Elämänsä Euroopan laidoille, Helsinkiin ja Bretagneen jakaneena hän tarinoi elämästään Ranskassa ja Suomessa, ennen ja nyt. Hän pitää tavallisesta elämästä, tutkii ennusmerkkejä ja lukee horoskooppeja, käy kampaajalla, hammaslääkärissä ja torilla.

Mainitseepa hän myös olevansa kova riitelemään ja sovittelemaan ja että hän "dramatisoi kaiken". Hän korostaa elämistä nykyhetkessä, sitä, että katsotaan maailmaa kasvoista kasvoihin, eikä mietitä menneitä tai haaveilla tulevista.

Olipa kyse kirjan kirjoittamisesta, televisio-ohjelman tekemisestä, näytelmän tai elokuvan rakentamisesta, mistä tahansa luovasta prosessista, niin lahjakkuuden sijaan tarvitaan peräänantamattomuutta ja intohimoinen halu päästä eteenpäin. Kritiikkiä Outi Nyytäjältä saa tasapäisyys ja keskinkertaisuuksien synnyttäminen opetuksella.

Ohjelmaa tehdessä maaniseksi kirjoittajaksi itseään nimittävällä Nyytäjällä oli työn alla muun muassa elokuvakäsikirjoitus Hella Wuolijoesta, esseekokoelma ja kirja vanhuudesta. Suurin haukkumasana, minkä hän on itsestään kuullut, on "monitoiminainen". Sen sijaan häntä viehättää Wuolijoesta käytetty sana "afäärinainen".