Pääjohtajasta pulmia IAEA:lle

Kansainvälinen atomienergiajärjestö, vuonna 1957 YK:n alaisuuteen perustettu IAEA on koko kevään hakenut tuloksetta uutta pääjohtajaa. Järjestön johtokunta yritti maaliskuussa valita seuraajaa egyptiläiselle Mohamed ElBaradeille, 66, mutta kumpikaan loppusuoralle selvinneistä ehdokkaista ei saanut riittävää tukea. Uusi yritys on tässä kuussa.

ElBaradei jää sivuun marraskuussa. Uudeksi pääjohtajaksi valittavan pitää saada kaksi kolmasosaa IAEA:n 35-jäsenisen johtokunnan äänistä. Valinta olisi tehtävä kesäkuuhun mennessä, jotta järjestö voisi vahvistaa sen yleiskokouksessaan syyskuussa.

Maaliskuussa ehdolla oli kaksi nimeä, japanilainen Yukiya Amano, 62, ja eteläafrikkalainen Abdul Samad Minty, 69. Kummallakin maalla on vahvaa symbolista näyttöä ydinturvallisuuden tärkeydestä: Japani on maailman ainoa ydinasehyökkäyksen kokenut maa ja Etelä-Afrikka puolestaan ainoa ydinaseensa kehittelystä rauhanomaisesti luopunut maa.

KIISTELY miesten ansioista paljasti IAEA:n jakautuneisuuden. Länsimaat ovat tukeneet johtajaksi Amanoa, joka haluaisi IAEA:sta epäpoliittisemman, teknisiin tarkastuksiin keskittyvän järjestön ja ajaa tiukkaa Iran-linjaa. Kehitysmaat ovat kannattaneet Mintya, joka on moittinut suurvaltoja ydinteknologian ja tiedon panttaamisesta ja jonka mielestä IAEA ei voi väistää poliittisuuttaan. Maaliskuun äänestyksessä Amano voitti Mintyn mutta ei saanut tarvittavaa enemmistöä.

Asetelma on ollut sama jo vuosia: 145:n jäsenmaan järjestössä länsimaat korostavat ydinteknologian tiukkaa valvontaa turvallisuusuhkien pelossa, kehitysmaat vapauksien lisäämistä ja IAEA:n apua ydinvoiman siviilikäytön hyödyntämisessä. Kiistely on jarruttanut IAEA:n työtä ja antanut Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisille maille tilaa testata kansainvälisiä sietokynnyksiä.

Pohjois-Korea simputti IAEA:ta viimeksi huhtikuussa määräämällä kaikki järjestön tarkastajat poistumaan maasta. Ohjuskokeensa tuomiosta suivaantunut Pohjois-Korea aikoo jälleen kerran käynnistää kiistellyn Yongbyonin ydinlaitoksen.

Järjestöä työllistävät myös epäilyt Syyrian ydinohjelmasta, pelko ydinaseiden leviämisestä valtioiden ohi sekä rauhanomaiset ydinenergiahankkeet. Yli 50 maata neuvottelee parhaillaankin IAEA:n kanssa ydinvoimaloiden rakentamisesta. Luku on tuplaantunut parissa viime vuodessa.

IAEA oli pääjohtajavalinnassaan umpikujassa myös vuonna 1997, kun ElBaradei lopulta nousi kompromissiehdokkaana ruotsalaisen Hans Blixin seuraajaksi. ElBaradein kaudella IAEA:n rooli maailmanpolitiikassa nousi merkittävästi, ja vuonna 2005 pääjohtaja ja hänen järjestönsä jakoivat Nobelin rauhanpalkinnon.

Nyt uusia kompromissiehdokkaita ovat espanjalainen Luis Echavarri, 60, belgialainen Jean-Pol Poncelet, 59, ja slovenialainen Ernest Petric, 72. Jos hekään eivät jostain syystä kelpaa, diplomaattien kannattaa muistaa, että yksi IAEA:n kuudesta varapääjohtajasta on järjestöä yli neljännesvuosisadan palvellut suomalainen Olli Heinonen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.