Päättäjillä paljon purtavaa

Valtiovarainministeriö on pitänyt huolen siitä, että kuntavaaleissa valtuustoihin kautta maan valitut päättäjät pääsevät heti tositoimiin. Ministeriö odottaa kunnilta lausuntoja kuntarakennelain luonnoksesta jo 7. maaliskuuta mennessä.

Käytännössä valtuustojen järjestäytymiskokouksia pidetään vasta tammikuun puolivälissä tai sen jälkeen. Uusille kunnanhallituksille jää siis niukasti aikaa valmistella esityksiään valtuustoille, jotka lausunnoista päättävät.

Tällä kertaa kunnilta ei kysytä, haluavatko ne kuntaliitoksia ja kenen kanssa. Se kyselykierros tehtiin jo tänä vuonna. Nyt kuntapäättäjiltä odotetaan kannanottoa muun muassa lakiluonnokseen kirjatusta kuntien velvollisuudesta tehdä naapureidensa kanssa yhdistymisselvityksiä.

Pitääkö selvitysvelvollisuus olla laissa? Jos pitää, millaiset kunnat velvoitetaan liitosselvityksiä tekemään ja millaisia selvitysten tulee olla? Voiko valtioneuvosto joissakin tapauksissa päättää kuntaliitoksista? Esimerkiksi näitä kysymyksiä kuntapäättäjät joutuvat pohtimaan lausuntoja sorvatessaan.

Uudistukset kuntarakenteesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuusta ovat hankalia ymmärtää niillekin, jotka asioita ovat tarkkaan seuranneet. Aivan uusille päättäjille niiden vaikutusten arvioiminen omien kuntalaisten kannalta on varmasti vieläkin vaikeampaa.

 

Uusia kuntapäättäjiä on runsaasti. Esimerkiksi Karstulassa ja Kyyjärvellä yli puolet ja Perhossa noin kaksi kolmasosaa valtuutetuista vaihtui. Tulokkaiden perehdyttäminen kunnan toimintaan, keskeisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja päätöksentekoon on monin paikoin jo aloitettu.

Kokeneemmat päättäjät voivat opastaa uusia monissa asioissa. Tällainen tuki on varmasti tärkeää, sillä asioihin perehtyminen vie aikaa. Tärkeää on kuitenkin myös se, että konkarit antaisivat tilaa uusien päättäjien ajatuksille.

Valtuustojen tulokkaiden pitäisi saada kokea, että heillä – kokemattomuudestaan huolimatta – on omissa valtuustoryhmissään ja valtuustosalissa tasavertainen mahdollisuus esittää näkemyksiään. Juuri sitä varten äänestäjät heidät päättäjiksi valitsivat.

Uuteen valtuustokauteen lähdetään monissa kunnissa myös osaksi tuorein virkamiesvoimin, sillä kuntien työntekijöistä suuri joukko on juuri jäänyt tai on jäämässä eläkkeelle.

Esimerkiksi Karstulassa aloittaa uutena kunnanjohtajana kevättalvella Kyyjärven kunnanjohtaja Eino Nissinen, joten Kyyjärvellekin haettaneen pian uutta johtajaa. Saarijärvelle taas on tänä vuonna valittu uudet johtavat viranhaltijat taloushallintoon ja tekniseen toimeen.

 

Päättäjät joutuvat tulevalla valtuustokaudella tasapainoilemaan kuntatalouden ja kuntalaisten vaatimusten välillä. Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut, päivähoito, vapaa-ajan mahdollisuudet ja yrityselämän kehittäminen ovat kaikki tärkeitä.

Kuntalaisille soisi hyvät palvelut, mutta mihin kunnan rahat riittävät? Kun rahaa on niukasti jaettavaksi, päättäjät joutuvat monissa kunnissa tekemään kipeitäkin ratkaisuja.