Pähkinänakkeleita Virosta ja Uralin takaa

Pähkinänakkeleita on tänä talvena nähty tavallista useammilla lintulaudoilla, ja mikä erikoisinta, nähtyjen joukossa on ollut molempia alalajeja.

Keski-Suomessa tavallisin vieras on Aasiasta Uralin takaa vaeltava valkovatsainen. Meitä lähimpänä Virossa pesivän alalajin kupeet ja rintamuskin ovat punaruskeat. Jälkimmäisiä on ainakin Vaajakoskella. Eräällä lintulaudalla vierailee jopa pariskunta, jonka koiras on innostunut laulamaankin.

Jospa päästäisiin todistamaan pesintääkin? Se olisi toinen kerta Keski-Suomessa. Ensimmäinen oli Muuramessa 1990-luvulla.

Nakkeli voi rakentaa pesänsä pönttöön. Silloin asukkaan tunnistaa vaikka itse lintua ei näkyisikään. Nakkeleilla on nimittäin tapana muurata savella pöntön lentoaukkoa pienemmäksi.

Pähkinänakkeli on pikkuinen lintu, mutta helppo tunnistaa. Se on ainoa lintu, joka liikkuu puussa pää edellä sekä runkoa ylös, että alas. Linnun selkäpuoli on siniharmaa ja nokasta silmän yli kulkee musta rosvonaamio. Pyrstö on olemattoman lyhyt.

Nakkelihavaintoja on tänä talvena tehty Vaajakosken lisäksi ainakin Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Jämsässä ja Lievestuoreella.Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys on kiinnostunut muistakin havainnoista. Niin että jos teillä on näkynyt, soittakaapa numeroon 0400 518 222.

LINNUNRUOKIEN menekki ruokintapaikallani on romahtanut. Kun ensilumen tultua aloitin ruokinnan, ruokasekoitusta kului kolme litraa vuorokaudessa. Nyt kolmen litran annos riittää neljäksi tai viideksi päiväksi. Sekoituksessa on maapähkinää, kauraa ja kuorittuja auringonkukan siemeniä suunnilleen kolmannes kutakin.

Osa kulutuksen vähenemisestä selittyy sillä, että varastointikausi on ohi. Kun aloitin, varastoja tekivät sekä närhet (ainakin 4), että oravat (3). Silti kulutuksen väheneminen on yllättävän suurta.

Lievestuoreelta soitti lintujen ystävä, joka kertoi, että joulun tienoissa ruokavieraat katosivat tykkänään. Samoin oli käynyt naapurin ruokintapaikalla. Soittajalla on useita ruokintapaikkoja ja esimerkiksi keltasirkkuja niillä kävi parhaimmillaan viitisenkymmentä.

Soittaja ihmetteli, että mikä voisi olla syynä. Tyrkytin petoja, joita pikkulinnut pelkäävät. Jos siis esimerkiksi varpuspöllö on kekannut pikkulintukeskittymän hyväksi ruokapaikaksi, niin se on voinut asettautua lähipuuhun pitkäksi aikaa. Vaikka ihminen ei sellaista pikkupetoa helposti huomaakaan, niin yksikään täysjärkinen pikkulintu ei paikalla viihdy.

KESKI-SUOMEEN myönnettiin 30 ilveksen kaatoluvat ennen jahdin alkua. Nyt luvista on käytetty ainakin 24. Kaikki ammutut ovat pihamailla viihtyneitä. Näitä pihailveksiä on kuitenkin vielä runsaasti, joten Keski-Suomen riistanhoitopiirissä harkitaan lisälupien myöntämistä. Riistapäällikkö Jukka Purhosen mukaan lupia myönnettäneen nyt kuusi. 39 luvan kiintiöstä jää näin myöhemmin käytettäviksi enintään kolme.

Ilveksistä ei tiedetä koskaan olleen ihmisille vaara, mutta kotieläimiensä puolesta moni pelkää. Kissa on ilvekselle sopivan kokoinen eväs, mutta olipa muuan ilves äskettäin loikkinut ponitarhassakin. Ei sentään saalista saanut. Jyväskylän Kuohulla, metsäkauriiden piharuokinnalla, ilves sen sijaan on saanut saaliiksi useita kauriita.

HILLERIN ESIINTYMISTÄ yritin äskettäin selvittää Keskisuomalaisen juhlalehteä varten. Tuloksia ei tullut. Jos niitä Keski-Suomessa on, luulisi jonkun jäävän minkinloukkuun, mutta sellaisesta tapauksesta ainakaan riistanhoitopiirissä ei viime vuosilta tiedetä. Epäilemättä metsästäjät hillerin tunnistavat, mutta tulevatkohan katsoneeksi saalistaan tarkkaan? Kaiketi automaattisesti ajatellaan, että minkkihän tuo, kun minkinloukkuun meni.

Mainittavaa kokoeroa ei ole, mutta hillerin vaalea pärstävärkki mustanaamioineen kyllä lajin paljastaa, jos hiukankin tarkemmin katsoo.

Luonto-palsta ilmestyy parillisen viikon keskiviikkona.