Päivä, jolloin Suomi syntyi

Suomi itsenäistyi 6.12.1917.

Oli joulukuinen torstai. Aamun pakkassää kääntyi Helsingissä päivän mittaan räntäsateeksi. Tuuli yltyi jopa myrskylukemiin.

Kansanedustajat askelsivat Yliopistonkadun ja silloisen Hallituskadun risteyksessä sijainneeseen Heimolan taloon.

Kahta päivää aikaisemmin eduskunnan täysistunnossa puhemies oli keskeyttänyt lyhytaikaisen lainan käsittelyn ja ilmoittanut, että senaatin, silloisen hallituksen, puheenjohtajalla on asiaa.

Senaatti oli kokonaisuudessaan paikalla, kun sen puheenjohtaja Pehr Evind Svinhufvud toi eduskunnalle nipun esityksiä, jotka linjasivat Suomen itsenäisyyttä. Puhemies vastasi hallitukselle.

Suomi tarvitsi kuitenkin itsenäisyydelleen ulkovaltojen hyväksyntää ja tätä varten tarvittiin eduskunnan antama julistus.

Heimolan taloon kulkiessaan edustajat tiesivät, että kyseessä on tärkeä päivä. Esillä oli kaksi erilaista itsenäistymisjulistusta.

Sekä porvarien että sosiaalidemokraattien itsenäisyysjulistuksissa Suomen todettiin olevan riippumaton tasavalta, mutta sosiaalidemokraattien mukaan itsenäisyyttä oli tavoiteltava sovinnollista tietä Venäjän kanssa neuvottelemalla ja sopimalla.

Sosiaalidemokraattien esitys äänestettiin kumoon äänin 100–88. Pöytäkirjaan merkittiin kolme eriävää mielipidettä.

Itsenäisyys ei kuitenkaan syntynyt yksinomaan julistuksella. Suomi oli yhä vailla muiden valtioiden tunnustusta ja myös maan sisällä kiisteltiin yhä siitä, kuinka itsenäisyys olisi järjestettävä. Porvarillinen rintama halusi erottautua selvästi Venäjästä, sosiaalidemokraatit puolestaan ajoivat yhteistyötä Venäjän kanssa.

Sekä porvarit että sosiaalidemokraatit lähettivät lähetystönsä tiedustelemaan Venäjän bolshevikkihallituksen suhtautumista Suomen hankkeeseen.

Myönteisen suhtautumisen varmistuttua myös Suomen virallinen lähetystö lähti matkaan. Kansankomissaarien neuvosto esitti Suomen itsenäisyyden hyväksymistä 31.12. 1917 ja keskuskomitea tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1.1918.

Eduskunta kokoontui 8.1. ja kuuli, että Venäjä, Ruotsi, Ranska ja Saksa olivat tunnustaneet Suomen. Tuolloin itsenäisyys oli totta, mutta samalla oli syntymässä valtava ristiriita. Sen aiheena oli suhtautuminen Venäjään.

Aiemmin erimielisten poliittisten ryhmien välille oli kyetty rakentamaan siltoja, mutta järjestysvallan luomiseen liittyvät kysymykset ajoivat suomalaiset kuilun reunalle ja sotaan keskenään.

Jälkimaailman silmissä Suomen itsenäistyminen tapahtui nimenomaan joulukuun kuudentena. Silloin eduskunta äänesti Suomen itsenäisyydestä ja itsenäisuusjulistus sai näin kansanedustajalaitoksen hyväksynnän. Tuolloin suomalaiset suuntasivat yhdessä tulevaan, erilaisuudestaan ja erilaisista näkökannoistaan huolimatta.

Itsenäisyyttä luotiin kuitenkin jo paljon ennen tuota. Sitä on rakennettu myös myöhemmissä vaiheissa. Talvi- ja jatkosota olivat selviytymistaisteluja, joiden seurauksena itsenäisyys säilytettiin.

Suuret historialliset käänteet ovat merkittäviä, mutta itsenäinen Suomi ei ole koskaan valmis. Suomea on luotava jatkuvasti.

Suomen vahvuuksia ovat olleet välittäminen, huolehtiminen ja erimielisyyksien yli selviytyminen. Sitä perinnettään Suomi ei saisi unohtaa.