Päivähoitoon raju rajaus

Hallitus joutuu ymmärrettävästi säästämään myös lapsilta. Päivähoidon ryhmäkokojen kasvattaminen on aiheuttanut närää. Hallitus esittää, että yli kolmevuotiaiden perhepäivähoidossa olisi jatkossa kahdeksan lasta yhtä hoitajaa kohden. Nykyisellään luku on seitsemän. Muutos on ikävä, mutta jostakin on säästettävä.

Hallitus esittää myös subjetiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista puolipäiväiseksi. Muutos on perusteltu, etenkin jos kotihoidossa oleva lapsi voisi saada jatkossakin kokopäivähoitoa erityisillä perusteilla.

Esikoululaiset menettävät paljon. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntien olisi mahdollista toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana. Päämääränä on säästö.

Muutos edellyttää perusopetuslain ja päivähoitolain muuttamista. Hallitus esittää, että muutos voisi tulla voimaan jo vuonna 2017.

Tämä tarkoittaisi todennäköisesti sitä, että kuusivuotiaasta tulisi koululainen sanan varsinaisessa merkityksessä. Pieni kävisi esikoulua neljä tuntia päivässä ja olisi lopun aikaa esimerkiksi iltapäiväkerhossa. Kerhon voisi järjestää kuka tahansa eikä varsinaisia kasvatustavoitteita olisi. Käytännössä iltapäiväkerhojen laatu heittelee valtavasti.

Esikoulu muuttuu pakolliseksi jo tulevana syksynä, kuusivuotiaat ovat kuitenkin tästä huolimatta vielä päivähoidon piirissä ja monet tarvitsevat neljän tunnin hoitopäivän lisäksi päivähoitoa yli viisi tuntia päivässä. Vuorotyötä tekevien vanhempien lapset sukkuloivat esikoulun ja vuoropäiväkodin välillä.

Käytännössä hallituksen kaavailema muutos lisäisi ongelmia ensimmäisillä koululuokilla, koska esikoulussa harjoitellaan ennen kaikkea ryhmässä toimimisen ja oppimisen taitoja. Kyse on kuitenkin nykyisellään päivähoidon sisällä tapahtuvasta opetuksesta ja samat turvalliset aikuiset ovat lapsen turvana myös esikoulun jälkeisen hoitopäivän ajan. Lapsi on hoitopäivän aikana varhaiskasvatukseen koulutetun lastentarhanopettajan ohjauksessa.

Uuteen malliin liittyy lukuisia kysymyksiä. Kuka kerhoja järjestäisi ja millä perusteilla vanhemmilta perittävä maksu määriteltäisiin? Sijoittuisivatko esikoulut jatkossa aina kouluille? Jos kyllä, kuusivuotiaiden ympäristö muuttaa radikaalisti. Koulutila ei ohjaa leikkiin yhtä hyvin kuin päiväkoti.

Esikouluikäisten lasten rajaaminen pois päivähoidon piiristä on periaattellisesti iso ja kyseenalainen asia, josta väännetään varmasti vielä kättä.

Esikoulumuutos rikkoisi lapsen arkea, ei eheyttäisi sitä. Rakenteista on etsittävä pitkäkestoisia todellisia säästöjä, mutta eskarisäästö lisäisi todennäköisesti erityisen tuen kustannuksia kouluvuosina. Jotta näin ei kävisi, olisi iltapäivähoito järjestettävä samassa paikassa ja esimerkiksi päiväkodin lastenhoitajien järjestämänä.

Seitsemänvuotiaiden ja sitä isompien lasten kannalta olisi perusteltua luoda nykyistä pidempi yhtenäinen koulupäivä. Esikoulu voisi istua tähän malliin, mutta nykyisessä koulussa eskarit olisivat heitteillä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.