Pakistanin omatunto hiljeni

Pieni, rohkea ja vihainen nainen tuli tunnetuksi Pakistanin omatuntona hänen puolustettuaan oikeudessa maan vähäosaisimpia, kuten siveettömyydestä syytettyjä raiskattuja naisia ja jumalanpilkasta syytettyjä vähemmistöjen, kuten kristittyjen ja ahmedinuskovaisten, edustajia. Ihmisoikeusjuristi Asma Jahangir sai osakseen ja perheelleen uhkauksia murhasta, väkivallasta ja raiskauksista. Hän kuoli kuitenkin luonnollisen kuoleman sydänkohtaukseen 66-vuo-tiaana helmikuun alussa.

Heti suru-uutisen tultua monet maailman johtavista lehdistä kuten New York Times, Was-hington Post, The Economist ja The Guardian julkaisivat Jahangirista pitkät muistokirjoitukset. Ehkä liikuttavimman muistokirjoituksen laati intialainen taloustieteen nobelisti, Suomessakin asunut köyhyyden maantieteen tuntija Amartya Sen: ”Asma oli loistava älykkö, suurenmoinen humanisti, poliittinen johtaja, ystävällisyyden perikuva, lannistumattoman rohkeuden henkilöitymä.”

Ystävystyin Asman kanssa ollessani Suomen va. asiainhoitaja Pakistanissa 1995–98, jolloin Suomen Lahoren kunniakonsuliperhe meidät esitteli. Osoitin suurlähetystön paikallisen yhteistyön varoja Asman vetämille naisten turvakodille ja ilmaiselle oikeusaputoimistolle. Asma oli tuolloin Pakistanin ihmisoikeuskomission puheenjohtaja, jota hän oli ollut perustamassa muutama vuosi aiemmin.

Asma kävi Suomessa konferenssipuhujana 2002 naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Vuonna 2015 hän oli yhdessä Martti Ahtisaaren kanssa arvioimassa Sri Lankan ihmisoikeusloukkauksia YK:n ihmisoikeuskomissaarille. Neuvot olivat kai hyviä, koska komissaarin raportti YK:n ihmisoikeusneuvostolle poikkeuksellisesti hyväksyttiin yksimielisesti, ja neuvosto myös teki yksimielisen päätöslauselman suositellen näiden loukkausten perusteellista tutkimista ja rankaisemista – minkä myös maan hallitus hyväksyi.

Asman ensimmäinen voitto korkeimmassa oikeudessa tapahtui hänen ollessaan 20-vuotias opiskelija, jolloin hän sai isänsä vapaaksi poliittisesta vankeudesta. Asmasta tuli Pakistanin huomattavin ihmisoikeuksien puolustaja. Senin mukaan Asma voitti useimmat oikeusjuttunsa laintuntemuksensa, näkemyksellisyytensä ja poikkeuksellisen älynsä ansiosta. Asma oli myös sydämellinen, empaattinen ja lämmin ihminen. Asman sisar, juristi Hina Jillani on nykyään Nelson Mandelan ja Ahtisaaren perustaman The Elders -ryhmän jäsen.

Oikeusjuttujen voittamiseen Asman oli myös herätettävä julkinen mielipide lehdistökonferensseissa tuomitsemalla uskonnollinen ahdasmielisyys ja komentamalla sotilasdiktaattorin toisensa jälkeen takaisin kasarmeihinsa. Hän järjesti lukemattomia mielenosoituksia itse aina eturivissä pitäen mukanaan hakaneuloja, jos ja kun poliisi ja ääri-islamistit repisivät hänen vaatteensa. Poliisi joutui kertomaan oikeudessa saaneensa tällaiset ohjeet, jotka sitten peruttiin.

Vuonna 2006 Asma sanoi, että Pakistanissa ei ole oikeutta lainkaan. Asman ansiosta presidentti Pervez Musharraf perui kuuluisat Hudood-lait, joiden mukaan muun muassa naisen todistuksen arvo oli vain puolet miehen todistuksesta. Tästä Hilkka Pietilä kehui Musharrafia Säätytalolla kesällä 2006. Ääniainekset pyrkivät häpäisemään Asmaa toistuvasti. Niinpä hänellä perheineen oli viime vuosina jatkuva poliisivartio.

Asmasta tuli eräs YK:n merkittävimmistä ihmisoikeuksien erityisraportööreistä koskien muun muassa uskonnon ja uskon vapautta, Iranin ihmisoikeuksia ja Israelin asutuspolitiikkaa. Asman kuolema oli traaginen menetys koko maailman ihmisoikeuspiireille.

Kirjoittaja on suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .