Palkkoja ilman muuta alas

Hallitus pääsi pari viikkoa sitten sopuun rakenteellisista säästöistä. Linjaus on vain toteuttamista vaille valmis.

Samaan aikaan työnantajajärjestö EK ja työntekijäjärjestöt sopivat pitkästä tuloratkaisusta. Korotukset ovat alle puoli prosenttia vuodessa. Korotustasoa voi pitää ammattiyhdistysliikkeeltä vastaantulona.

Ongelmat ovat vakavia, joten sopimus on järkevä ratkaisu.

Se ei silti yksin ratkaise asioita. Kilpailukykyongelma ei ole vain kustannusongelma. Ongelmat ovat myös rakenteellisia.

Informaatioteknologian teollisuus on tullut alamäkeä, kun Nokia epäonnistui muuttumaan käsipuhelinyhtiöstä älypuhelinyhtiöksi.

Suomalaisen paperiteollisuuden tuotteiden kysyntä on laskenut kun uutta paperia ei ole keksitty.

Monella alalla työllisyyden heikkenemisen syynä ei ole yksistään palkkataso vaan myös yhtiöiden väärä tuotetarjonta. Yritykset eivät ole uudistuneet kasvaville aloille vaan ovat jääneet supistuvien alojen vangeiksi.

Yritysjohtajat puhuvat palkkakuluista, mutta toinen puoli ovat yritysjohtojen ja yritysten hallitusten väärät ratkaisut.

Otetaan esimerkiksi Nokia, joka joutui pakon edessä myymään kännykkäpuolensa Microsoftille. Yhtiön taival on ollut 2000-luvulla yhtä alamäkeä.

Vuosituhannen vaiheessa puhelinten teko työllisti Suomessa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Perloksella, Elqotecillä, Eimolla ja Sanminalla oli paljon väkeä.

2001–2004 Nokian hallituksessa oli toimitusjohtaja Jorma Ollilan lisäksi muun muassa Ehrnroothien voimahahmo Georg Ehrnrooth, talousprofessori Bengt Holmström, Meritan pääjohtaja Vesa Vainio ja Yleisradion toimitusjohtaja Arne Wessberg. Heidän aikanaan Nokian osakkeen arvo laski yli 60 eurosta 15 euroon.

2003 Nokialla oli koekäytössä kosketusnäyttöinen puhelin, mutta yhtiö ei uskonut siihen. Nyt katsottuna päätös oli väärä.

Seuraava murros oli 2007, kun Apple loi iPhonen. Nokian hallitus ei löytänyt vastauskeinoja tilanteeseen. Hallituksessa oli vuosina 2007–2010 muun muassa Ollila, Ehrnrooth, Vainio, Holmström ja Finnairin johtaja Keijo Suila. 2008 hallitukseen tuli F-Securen Risto Siilasmaa.

Syksyllä 2010 Stephen Elopin Nokian toimitusjohtajaksi valinneessa hallituksessa istui Ollilan lisäksi, Holmström, Siilasmaa ja Suila.

Elopin kausi ja Windows-strategia oli virhe.

Nokia päättäessä luopua kännyköistä hallituksessa oli Siilasmaan lisäksi muun muassa Stora-Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen ja Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh.

Toinen esimerkki voisi olla rakennusala. Sisäilmaongelmat vaivaavat Suomea.

Ne maksavat veronmaksajille paljon. Rakentamisella on osuus asiassa. Suurten rakennusyhtiöiden ylimmällä johdolla on vastuu alan osaamisesta. Näkyvimmät rakennusyhtiöhahmomme, kuten vaikkapa SRV:n Ilpo Kokkila ja Lemminkäisen edesmenneen Heikki Pentin suku, eivät pidä ääntä sisäilmaongelmien yhteiskunnallisesta laskusta.

Enemmän kuulee EK:n puheenjohtaja Kokkilalta huolestuneisuutta palkkakehityksestä.

Maltillinen tuloratkaisua on hyvä asia mutta talousongelmien syy ei ole yksinkertainen asia. Syytä on sysissä ja sepissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.