Pandat vai ihmiset?

Nyt sohaisen ampiaispesää, ei kun pandapesää. Pesän aiheet kun ovat niin kovasti kuumaa kamaa kotikaupungissani, nalleperheen naapurissa.

Jotkut ovat kyllästyneet pitäjän nykymenoon niin, että vääntävät Ähtärin Ahteriksi ja nalleperheen lopun takalistoa merkitseväksi ruumiinosaksi. Saa käyttää mielikuvitusta.

Joidenkin mielestä on ookoo maksaa Kiinan kansantasavallalle 800 000 euroa vuodessa pandojen vuokrana. Minä voisin lähettää Kiinaan joka kuukausi 50 euroa, että pitäisivät sikäläiset eläimet Aasiassa, minne ne kuuluvatkin.

Monien mielestä pandat lisäävät seutukunnan vetovoimaa ja tuovat Ahteriin ihan hirveästi turisteja. Kansainvälisien sijoittajien toivotaan löytävän vihdoinkin tämän ihanan pikkukaupungin ja törsäävän ylimääräiset taalansa tai puntansa veronmaksajien omistamaan eläintarhaan. Löytyykö niin pölhöjä liikemiehiä maailmasta?

Jos kunnalla on kovasti ylimääräistä rahaa, voitaisiin pandojen viiden miljoonan pömpelirahoilla rakentaa lapsille uusia kouluja. Nykyiset kun ovat kovin huonossa kunnossa. Nyt niitä taas remontoidaan, ties kuinka monennen kerran. Olisiko ollut sittenkin reilumpaa rakentaa kokonaan uutta kuin lyödä kirvestä lahoon puuhun?

Kun vein lapsiani satujumppaan Otsonkoululle 1990-luvulla, vesirännien syksytorvien ympärillä oli kauniita jääveistoksia. Eli vesi ei mennyt alkuunkaan sinne minne piti, vaan valui rakennuksen seinille.

Koulua on remontoitu sen seitsemän kertaa, mutta aina jokin osa uuden ja vanhan yhdistelmästä ratkeaa ja vuotaa.

Nyt remontissa on myös lukio, jonne yläkoulun väki on muuttanut. Yhteiskoulu kun on ollut jo pari vuotta täysin käyttökiellossa.

Paikallisen lehden mukaan koulujen remontit ovat sujuneet hyvin. Miten niin? Lapset eivät pääse luokkiinsa, vaan heitä sijoitetaan esikoululaisille tarkoitettuun Reppulaan, joka korjattiin sadannen kerran viime vuonna. Myös liikuntasalissa opiskellaan muutamat ensimmäiset kouluviikot. Otsonkoulun remontin on määrä valmistua elokuun lopussa.

Yläkoululaiset ripotellaan lukion tiloihin, Pirkanlinnaan ja ammattikoululle, joissa he saavat takoa kieliä päähänsä syyslomaan asti.

Lukion remontti on sentään jo valmis. Mutta mitä tehdään märäntyneelle yhteiskoululle?

Kunnan perustehtävänä on järjestää veronmaksajille peruspalvelut. Kun meillä oli vielä aluesairaala, päättäjien mielestä käytimme hyvää palvelua liian herkästi – ja se maksoi ihan liian paljon kunnalle. Nyt ei ole enää tätä erikoissairaanhoitoa riesana, mutta silti rahaa menee sairaiden ihmisten hoitamiseen kuin roskaa.

Mutta eikös sen pidä ollakin niin? Mieluummin rahat ihmisten palvelujen ylläpitämiseen kuin kiinalaisten elukoiden paijaamiseen.

Kuntalaisten sietokyky on jo nyt tapissaan, koska moni hoitaja on joutunut ottamaan kakkosasunnon Seinäjoelta. Kolmivuorotyötä on paha tehdä 80 kilometrin etäisyydeltä.

Ne, jotka eivät halua osallistua pandojen maksamiseen, ovat jo lähteneet pitäjästä.

Mutta on meillä sentään paljon hyvääkin. Kuten kauniit maisemat ja mukavat ihmiset, etenkin syntyperäiset eivätkä jostakin Keski-Suomen kolkista muuttaneet.

Junat Anne Berner vie jouluun mennessä, mutta jäähän meille veronmaksajille vielä ikioma hotelli-ravintola.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.