Paniikki kävi kylässä

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin avomarkkinakomitean ja pääjohtajan kommentit vuolaan lainojen osto-ohjelman vähittäisestä alasajosta mahdollisesti ensi syksystä ensi vuoden puoliväliin mennessä loivat hetkeksi paniikin markkinoille. Kun Fed samalla ennusti, että 6,5 prosentin työttömyysaste – pankin äärilöysän korkopolitiikan kestolle aiemmin ilmoitettu viiteraja – saatetaan tavoittaa jo ensi vuoden aikana, markkinareaktioissa oli hetki hysterian makua.

Futuurimarkkinoilla ennakoitiin jo Euroopan keskuspankinkin koronnostoa ensi vuoden puolivälissä, mitä mikään järjen hivenkään ei tue.

Fed kuitenkin huolellisesti korosti lausunnoissaan, että näin tapahtuu, mikäli nykyennusteet talouden kasvusta toteutuvat. Tosiasiassa jenkkitalouden kasvu on koko ajan tähän saakka jäänyt ennusteista. Vuoden alkuneljänneksellä kasvua tuli tarkistetun tilaston mukaan alle puoli prosenttia edellisneljänneksestä ja selvästi alle kaksi prosenttia vuoden takaisesta neljänneksestä.

Sen sijaan keskeinen kasvumoottori eli yksityinen kulutus on kasvanut ja kuluttajaluottamus on taas korkealla. Syy siihen on selvä. Asuntomarkkina elpyy hyvin ja osakemarkkinat heilunnastaan huolimatta ovat vahvat. Kuluttajat tuntevat varallisuutensa kasvavan samaan aikaan kun työllisyystilanne on ollut paranemassa, vaikkakin osin suhteellisen alhaisen työhön osallistumisasteen vuoksi.

Ensi perjantaina saadaan kesäkuun työllisyystilasto Yhdysvalloista. Koska torstai on sikäläinen itsenäisyyspäivä ja markkinat kiinni, asemiin ajetaan jo ennen sitä.

Paniikista jäi jäljelle kasvanut korkoero Euroopan ja Yhdysvaltain pitkien korkojen välillä. Siitä myös pitäisi seurata dollarin pysyvämpi vahvistuminen suhteessa euroon, mutta välttämättä niin ei käy.

Toinen markkinoita hermostuttava tekijä on Kiinan asettuminen totuttuja kasvuprosentteja matalammalle kasvu-uralle. Kiinan teollisuuden ostopäällikköindeksi viittasi jo hyvin pieneen kasvuun, mutta markkinat sivuuttivat sen tärkeämmän pohdittavan tieltä. Kukaanhan ei oikein tiedä, mihin maailman suurten keskuspankkien löperö rahantarjonta on lopulta eniten vaikuttanut eli mistä lähdetään rymisten sitten kun tarjonta todella supistuu. Luultavasti Fedin ilmoitus vaikuttaa myös niin, että kun toisen neljänneksen pörssiyhtiötulokset alkavat kohtapuolin tulla, niitä katsotaan nyt vähän tarkemmin kuin tähän asti.

Euroalueella talous nitkuu ja natkuu kuten ennenkin. EU:n huippukokous onnistui tekemään ennakoituja päätöksiä, joiden toteutus on sitten asia erikseen. Suhteellinen rauha Euroopan markkinoilla jatkunee ainakin Saksan syyskuisten vaalien alle.

Suomessa saatiin odottamani irtisanomisuutinen metsäteollisuudesta, tosin eri firmasta kuin odotin. Stora Enson isot irtisanomiset kautta koko tuotannon kertovat enemmän näkökyvyn puutteesta kuin vastauksesta alan rakennemuutokseen.

Markkinat palkitsivat Nokian oston, jolla Nokia Siemens Networks siirtyi kokonaan suomalaisyhtiölle. Jatkoaskelet ovat hämärän peitossa, vaikka Helsingin Sanomien julkistamat suunnitelmat NSN:n tehtaiden asteittaisesta myynnistä sopimusvalmistajille pitänevät nekin paikkansa. Jatkouutisia seuraa varmasti, todennäköisesti vielä tänä vuonna. Kun lähes kaikki vauvasta vaariin on varustettu mobiililaitteilla, verkot alkavat taas kiinnostaa.

Nokia vaikuttaa yhä Suomen talouteen, suoraan ja useammankin mutkan kautta.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.