Pankkikentän iso muutos

Suomeen syntyy uusi ja tulevaisuudessa ehkä isokin pankki. Tapiola Pankki yhdistyy S-Pankkiin. Näin muodostuu kahden osuustoiminnallisen yhteisön yhdessä omistama, nykyistä enemmän pankilta näyttävä S-Pankki.

LähiTapiolan Tapiola Pankki ei koskaan kasvanut vahvaksi pankkimarkkinoilla. Sen markkinaosuus esimerkiksi asuntolainoissa on ollut alle kaksi prosenttia.

S-ryhmän vajaa kuusi vuotta sitten perustama S-pankki puolestaan on keskittynyt kasvamaan rauhallisesti ja vain osassa pankkitoiminnan sektoreja.

Nyt näyttää siltä, että S-Pankin kasvurytmi muuttuu. S-Pankki osti juuri rahastoyhtiö FIMin. Voimien yhteenliittäminen LähiTapiolan kanssa synnyttää aikalailla oikean pankin. Sieltä saa asuntolainoja ja muita pankin rahoitustuotteita.

Tuskin S-Pankki aivan vuodessa tai kahdessa rynnistää suureksi pankiksi, mutta kymmenen vuoden kuluttua se voi olla yksi maamme suurista pankeista. Nordea, OP-Pohjola ja Danske saavat aikanaan kovan haastajan. Kilpailu tavallisten ihmisten rahoista ja lainoista saa uuden muodon.

S-pankin vahvuutena on muun muassa tiheä konttoriverkko. On mielenkiintoista nähdä, onnistuuko S-ryhmä nyt pankkitoimialalla siinä, mitä se on tehnyt ABC-asemilla liikennemyymälöissä ja sitä ennen Prismoilla päivittäistavarakaupassa. Nouseminen maan suurimmaksi tai aivan kärkikahinaan pankkipuolella olisi suuri muutos.

Myös Tapiolalla viime vuodet ovat olleet ripeitä. LähiTapiolan synnyttäminen oli iso askel. Neljänneksen omistus S-Pankista on sille jatkoa. Samalla osuustoiminnallisten yhteisöjen välit lähenevät pitkään erkaannuksen jälkeen.

Valtion tuottavuusohjelma on ollut pettymys. Yle kertoi perjantaina, että valtion henkilöstösäästöjen lopputulema on ollut vähäinen. Kun henkilöstöä on vähennetty, sijalle on ostettu ulkopuolisia konsulttien ja asiantuntijoiden palveluja.

Nämä menot ovat kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Viime vuonna tähän kului 562 miljoonaa euroa.

”Vähän tällainen hölmöläisten täkin pidennys, että toisesta päästä leikataan ja toiseen päähän lisätään”, ylijohtaja Vesa Jatkola Valtiontalouden tarkastusvirastosta sanoi.

Valtion nettosäästö – jos sitä ylipäätään on tullut – on aika pieni.

On hyvä, että valtio ostaa asiantuntijapalveluja yksityiseltä sektorilta. Valtiolla ei tarvitse olla joka alan osaamista omilla palkkalistoilla.

Mutta kokonaisuus on huolestuttava. Suurella kohinalla käyntiin laitettu tuottavuusohjelma ei näyttäisi näiden tietojen perusteella nostavan tuottavuutta.

Se on menetys koko kansakunnalle, sillä myös valtion tuottavuuden olisi hyvä nousta.

Tuottavuusohjelman takia työnsä menettäneiden ihmisten kannalta tilanne tuntuu lohduttomalta. Heidän työnsä loppuminen ei olekaan johtanut kerrottuihin yhteiskunnan säästöihin, vaan valtio on käyttänyt rahan palvelujen ostamiseen muualta.

Peruskysymys on, olisiko ulkoisten palvelujen ostaminen lisääntynyt ilman tuottavuusohjelmaa tai muita valtion säästöjä. Näinkin olisi voinut käydä. Tästä olisi hyvä saada jonkinlainen luotettava selvyys yhteiskunnassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.